Terveyspalveluiden kattavuus, saatavuus ja tasa-arvoisuus, kasvavat terveyserot eri alueiden ja sosiaaliryhmien välillä sekä valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki puhuttavat. Lähivuosien lisääntyvät haasteet, kuten väestön ikääntyminen, alati kallistuva erikoissairaanhoito, kuntien talousahdinko, pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä sekä tuottavuuden ja tehokkuuden vaatimus, ovat nostaneet esiin terveydenhuollon palvelujärjestelmän välttämättömän uudistustarpeen.
Tässä tilanteessa onkin erittäin valitettavaa, että juuri terveydenhuoltorintamalla porvarihallitus näyttää olevan aika lailla kaaoksessa. On erilaista sote-piiriä, terveydenhuoltolakia ja terveysrahastoa. Kun sosiaalihuollon lainsäädäntöäkin ollaan uudistamassa, ei kunnissa ole selkeää käsitystä siitä, miten järjestämisvastuut ja – velvoitteet jatkossa määräytyvät. Pakka hallituksessa on sekaisin, mikä tietenkin hankaloittaa kentän toimijoiden elämää ja suunnitelmia.
Tätä näkemystä tukee OECD:n viime viikolla julkaisema raportti Suomen julkisen hallinnon tilasta. Raportin mukaan yhteisen kokonaisnäkemyksen ja tahtotilan kommunikointi sekä toimeenpano vaativat vahvaa johtajuutta kaikilla hallinnon tasoilla. Koko hallinnon kattavien periaatteiden ja ratkaisujen koordinaatiota ja ohjausta tulee vahvistaa. OECD:n mukaan nykyinen hallitus ei ole tähän pystynyt, ja siksi kuntakentän tulevaisuudesta puuttuu visio, ja sen myötä selittyy selkeiden tavoitteiden puute. Kunnat ovat epätietoisia siitä, mitä hallitus Paras-hankkeelta haluaa ja mitä niiden nyt pitäisi tehdä.
Suomi tarvitsee vahvan paikalliseen suoraan demokratiaan perustuvan peruskuntajärjestelmän, jonka vastuulla ovat kattavasti kaikki kansalaisia lähellä olevat hyvinvointipalvelut. Viime aikoina esillä ollut kansallinen terveydenhuollon rahastomalli tarkoittaisi terveyspalvelujen irrottamista hyvin toimivasta kokonaisuudesta ja näiden palvelujen markkinaehtoistumista. Se ei tulisi tasaamaan vaan päinvastoin kasvattamaan hyvinvointieroja alueellisesti ja eri kansalaisryhmien välillä. Peruskuntajärjestelmä turvaa sen, että paikallisdemokratiaan perustuva päätöksenteko, rahoitus ja toiminnan ohjaus pysyy yksissä käsissä, hallitaan kokonaisuuksia ja vältetään osaoptimointia.
Terveydenhuoltoa uudistettaessa on keskeistä vahvistaa perusterveydenhuollon palveluita. Riittävän suureen väestöpohjaan perustuva terveyskeskus takaa palveluiden häiriöttömän tuottamisen kaikkina aikoina. Perusterveydenhuoltoa tukevat peruserikoissairaanhoidon palvelut, jotka ovat saatavissa omasta terveyskeskuksesta tai aluesairaalasta. Sosiaalipalvelut ovat kiinteässä toiminnallisessa yhteydessä arjen työssä, eikä vain hallinnollisen ratkaisuna.
Menee vielä lähes vuosi siihen, ennen kuin maassa on uusi ja toivottavasti nykyistä toimintakykyisempi hallitus. Hallitus, joka tuntee vastuunsa kansalaisten peruspalveluista ja ryhtyy pikaisesti uudistamaan terveydenhuollon rakenteita ja sen monikanavaista rahoitusjärjestelmää.
Hanna Tainio