Kannanottoja
Tiedote 7.5.2012
Lapsen terveys ei saa riippua vanhemman lompakon paksuudesta
Maailman terveysjärjestö WHO:n viime viikolla julkaiseman tutkimuksen mukaan koululaisten terveyserot Suomessa ovat kasvaneet. ”Tämä on hälyttävää!”, harmittelee kansanedustaja (sd.) ja lääketieteen tohtori Hanna Tainio.
Terveyserojen kasvu kouluikäisissä on ollut oletettavissa jo pidemmän aikaa, mutta esimerkiksi vuonna 2006 tehdyssä edellisessä WHO:n tutkimuksessa terveyseroja ei Suomessa vielä kyetty mittaamaan koululaisten kesken. Vuoden 2010 aineistossa ne jo näkyvät ennen muuta siten, että perheen korkeaksi koettu tulotaso oli yhteydessä muun muassa nuoren terveempiin elämäntapoihin. ”Terveyserot luovat epätasa-arvoisuutta yhteiskuntaan ja niitä on vaikea kuroa umpeen. On tärkeää, että emme anna niiden kasvaa enää yhtään”, Tainio painottaa.
Mitä alati kasvaville terveyseroille voi tehdä? Tainion mukaan kysymys on hyvin laaja, mutta mm. tuloerojen tasaaminen on tärkeää. ”Lisäksi valtakunnan ja kunnan tasolla meidän tulee paremmin tukea perheitä, joilla kuitenkin on pääasiallinen vastuu lastensa terveydestä”, sanoo Tainio. Hänestä paras keino tähän on taata hyvä perusterveydenhuolto ja sen osana neuvola- ja kouluterveydenhuoltojärjestelmä sekä sosiaalipuolella tukea. Neuvolatyössä tarvitaan moniammatillista osaamista ja se pitää aloittaa jo siinä vaiheessa, kun perheeseen odotetaan ensimmäistä lasta. ”Lapsena ja nuorena opitut käyttäytymismallit yleensä vain vahvistuvat vanhempana ja siksi ennaltaehkäisevästi tulee panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä heidän vanhempiinsa”, tähdentää Tainio.
Kuntauudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuolto pyritään järjestämään uudella tavalla, mm. lisäämällä yhteistyötä ja kaatamalla raja-aitoja sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Tämä uudistus pohjaa vahvoihin peruskuntiin, jotka kykenevät takaamaan paremmin terveydenhuollon kuin nykyinen järjestelmä. ”Hetkessä uudistukset eivät tapahdu, mutta oletan niiden ainakin osaltaan helpottavan terveydenhuollon ongelmia ja sitä kautta myös terveyseroja”, Tainio luo toivoa.
”Terveys on kaikkien oikeus – se ei saa riippua lapsen vanhemman lompakon paksuudesta!”, Tainio kiteyttää lopuksi.
Lisätiedot:
Kansanedustaja, SDP:n terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Tainio 050 567 1624
************************************************************************
TIEDOTE 21.3.2012
SDP:n Tainio: Perusterveydenhuolto ei vahvistu ilman vahvoja peruskuntia
OECD:n tuorein raportti kertoo karua kieltään terveyspalvelujen käytön eriarvoisuudesta Suomessa. Sen mukaan Suomi on kolmanneksi epätasa-arvoisin maa yksityisillä erikoislääkärikäynneillä mitaten. Nyt tarvitaan entistä vahvempaa perusterveydenhuoltoa. Terveydenhuoltoa ei tule rapauttaa entisestään ulkoistamalla palveluita. Tarvitaan vahvoja peruskuntia, joilla on taloudellisia rahkeita järjestää perusterveydenhuolto alueellaan.
Olemme hoidon eriarvoisen käytön suhteen OECD maiden kärjessä. Eriarvoisuudesta kertoo myös jo aiemmin julkistettu alkuperäistutkimus (Tarkiainen ym.), jossa oli seurattu tuloluokkien välisiä eroja elinajanodotteessa kahdenkymmenen vuoden ajan, vuosina 1988–2007. Miehillä ero ensimmäisen ja viimeisen tuloviidenneksen välillä elinajanodotteessa kasvoi tarkasteluaikana 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisillakin kasvu oli 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen. Ero jatkaa kasvuaan.
Osaksi eriarvoistuminen johtuu siitä, että suurituloiset ovat pääosin työterveyshuollon piirissä. Vastaava suuntaus on havaittavissa Kelan yksityishenkilöille maksamissa korvauksissa koskien yksityisiä lääkärikäyntejä. Esimerkiksi suhteessa eniten Kela-korvauksia maksetaan vauraassa Kauniaisessa. Samaan aikaan kun maassamme tuloerot kasvavat, kasvavat myös erot sairastavuudessa ja palveluiden saatavuudessa. Eriarvoistumiskehitys lisääntyy monella yhteiskunnan sektorilla.
Hoitotakuu tuli voimaan kymmenkunta vuotta sitten osana Kansallista terveydenhuollon hanketta, jossa panostettiin erikoissairaanhoidon parantamiseen. Hoitotakuun myötä sairaaloiden leikkausjonot on saatu pääosin hallintaan ja jonotusajat kohtuullisiksi. Perusterveydenhuollon vuoroa on odotettu jo kauan. Nyt 80 % suomalaisista elää alueella, jolla lääkärille pääsyä joutuu odottamaan yli kaksi viikkoa.
Terveyseroihin vaikuttavat monet seikat tuloeroista alueellisiin eroihin. Terveyspolitiikassa olennaista on kuitenkin perusterveydenhuollon vahvistaminen ja rahoituksen ohjaaminen suoraan kunnille. Edellytyksenä tavoitteen onnistumiselle ovat vahvemmat peruskunnat. Sen lisäksi tarvitaan lääkäriresurssien lisäämistä ja työn sisältöjen uudistamista. Lisäksi tarvitaan toiminnallisia uudistuksia: hyvät käytännöt on saatava entistä tehokkaammin käyttöön. Terveyskioski ja -bussikokeilut ovat olleet rohkaisevia. Avainasemassa ovat myös toimivat ATK-järjestelmät.
Lisätietoja: kansanedustaja, lääketieteen tohtori Hanna Tainio, puh. 050 5671 624
*******************************************************************************
Tiedote 14.3.2012
Elinaikaerojen suurimmat selittäjät ovat köyhyys ja alkoholi
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko totesi Hyvä Suomi – seminaarin avauksessaan 12.3.2012, että suomalaisten elinajanodotteissa on huomattavat erot eri väestöryhmien välillä, ja selittävinä tekijöinä eroihin ovat koulutus ja kielitaito. Pidän analyysia erikoisena. Tutkimustulokset viittaavat pikemmin köyhyyteen ja alkoholin käyttöön selittävinä tekijöinä.
Lääkärilehdessä 48/2011 julkaistiin alkuperäistutkimus, jossa oli seurattu tuloluokkien välisiä eroja elinajanodotteessa kahdenkymmenen vuoden ajan, vuosina 1988–2007. Miehillä ero ensimmäisen ja viimeisen tuloviidenneksen välillä elinajanodotteessa kasvoi tarkasteluaikana 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisillakin kasvu oli 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen. Ero kasvoi vuosittain.
Tutkimuksessa todettiin, että rikkaiden ja köyhien suomalaisten elinajan erot ovat kasvaneet selvästi enemmän kuin koulutusryhmien tai ammattiin perustuvien sosiaaliryhmien väliset erot. Pienituloisuus johtuu ennen kaikkea työttömyydestä, mutta muitakin tekijöitä löytyy. Työttömyys syrjäyttää henkilön työterveydenhuollon piiristä.
Toinen merkittävä selittäjä näin suurelle ja kasvavalle erolle elinajanodotteessa on alkoholin käyttö. Eroja kasvattavat myös pienituloisten naisten suurempi syöpäkuolleisuus ja miehillä sydäntautikuolleisuus. Suurempi tautikuolleisuus kertoo myös karulla kielellä julkisten terveyspalveluiden tämänhetkisestä tasosta ja saatavuudesta. Jossain määrin sairauden ja köyhyyden väliseen kytkökseen liittyy munan ja kanan ongelma. Työttömyys, syrjäytyminen lisäävät sairastumisriskiä ja heikentävät mahdollisuuksia hyvään terveydenhuoltoon, sairaus taas lisäävät köyhyysriskiä.
Me sosialidemokraatit olemme erittäin huolissamme nykyisestä kehityksestä. Peräänkuulutamme pikaisia toimia julkisen terveydenhuollon parantamiseksi. Myös kansalaisten tulojen eriarvoistumisen pysäyttämien on tärkeää.
Parhaillaan maassamme on menossa kuntauudistus, johon kytkeytyy myös laaja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Pitää muistaa, ettei pelkkä rakeiden korjaaminen riitä, vaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimintatavat pitää uudistaa ja nostaa julkinen terveydenhuolto ja ennen kaikkea terveyskeskukset niille kuulumaan asemaan.
Terveyskeskuspalveluiden saatavuus on turvattava kaikille tasavertaisesti ja suuri laatuero työterveyspalveluihin pitää saada kapenemaan. Pelkkä lääkärikoulutuspaikkojen lisääminen ei yksin korjaa lääkärivajetta, vaan myös työn sisältöä tulee tarkastella uudesta näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden parempi yhteensovittaminen on tärkeää eriteisesti monnisairaiden ja – ongelmaisten kohdalla. Myös työnjako eri terveydenhuollon ammattiryhmien välillä on otettava tarkasteluun sekä lääkäreiden työajan tuhlaantuminen huonosti toimiviin ATK-järjestelmiin ja tarpeettomien todistusten kirjoittamiseen.
Lisätietoja: SDP:n terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Tainio puh. 050 567 1624
*****************************************************************************
Hallitusohjelma nostaa terveydenhuollon monikanavarahoituksen tarkasteluun
Tiedotusvälineille 21.2.2012 Kansanedustaja ja lääkäri sekä SDP:n terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Tainio ihmettelee kokoomuksen tulkintaa, jonka mukaan yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten säilyttämisestä nykyisellään olisi sovittu hallitusohjelmassa. ”Hallitusohjelmassa todetaan yksiselitteisesti, että kunnallista terveyspalvelujärjestelmää ja sairausvakuutusjärjestelmää yhteen sovitetaan monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmien poistamiseksi. Hallitusohjelmassa on siis tunnistettu nykyisen järjestelmän ongelmat, jotka koskevat myös yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksia”, sanoo Tainio. Ministeri Guzenina-Richardson esitti uusimmassa Tehy-lehdessä, että yksityisen terveydenhuollon Kela-korvaukset ohjattaisiin jatkossa julkisen terveydenhuollon kehittämiseen. ”Voidaan kysyä, haluaako kokoomus todellakin sitä, että suomalaisten veronmaksajien rahat ohjataan edelleen myös jatkossa Kela-korvauksen muodossa ylikansallisille yrityksille, jotka pahimmassa tapauksessa jopa kiertävät veroja Suomessa.”. Kelan mukaan sairausvakuutuksesta tuetaan kansalaisten lääkäri-, hammaslääkäri sekä tutkimus- ja hoitotoimenpidekäyntejä vuosittain noin 250 miljoonalla eurolla. Kela-korvauksen osuus yksityislääkärin palkkiosta on kuitenkin koko ajan suhteessa pienentynyt ja potilaan omavastuuosuus vastaavasti kasvanut. Korvauksista huomattava osa maksetaan Etelä-Suomessa, missä yksityisiä terveyspalveluita on eniten saatavilla. Korvaukset ohjautuvat myös pääosin hyvätuloisille, jotka käyttävät eniten kyseisiä palveluita. Täten kyseiset korvaukset ovat myös merkittävä eriarvostava tekijä kansalaisten välillä. ”On hyvä, että terveydenhuollon monikanavarahoituksesta ja sen epäkohdista keskustellaan. Hallitusohjelmaanhan asia on kirjattu. Peruspalveluministeri on nostanut tärkeän asian esille”, toteaa Tainio.
Lisätietoja: SDP:n terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Tainio puh. 050 567 1624 |
**************************************************************************
Tiedote 1.2.2012
Julkaisuvapaa heti
Potilashotellit luovat uusia mahdollisuuksia
Julkisuudessa on lähipäivinä puhuttu potilashotelleista ja erityisesti tammikuun alussa Tampereella aloittaneesta Norlandia Care Tampere Hotellista, joka tänään vihitään virallisesti käyttöön. Potilashotellit palvelevat erityisesti henkilöitä, jotka eivät tarvitse sillä hetkellä akuuttia hoitoa, mutta ovat menossa hoitoon tai tulossa hoidoista tai odottavat kuntoutusta. Pirkanmaalainen kansanedustaja (sd.) ja lääketieteen tohtori Hanna Tainio näkee potilashotelleissa monia mahdollisuuksia ja arveleekin niiden lisääntyvän tulevaisuudessa.
"Potilashotellit palvelevat sekä kunnan, sairaalan että potilaan etuja", kertoo Tainio. Esimerkiksi TAYSissa potilaita odottaa alati joko kotiin lähtöä tai leikkausta. Näiden potilaiden majoittaminen potilashotelliin lisää sairaalapaikkoja niitä tarvitseville ja siten toiminta tehostuu. Hoitojonot lyhenevät ja järjestelmästä tulee joustavampi. Arvioiden mukaan ainakin 10 prosenttia vuodepaikoista voitaisiin korvata potilashotellipaikoilla, jotka ovat sairaalapaikkoja noin kolmanneksen edullisempia. Tästä syntyy kunnille säästöjä. Lisäksi potilashotelli on monen mielestä kotoisampi vaihtoehto kuin sairaala ja mikä parasta ne helpottavat myös omaisten mukana oloa. Sairaalassa potilailla on aina myös suurempi tartuntariski kuin potilashotellissa. Potilashotellit luovat uusia mahdollisuuksia myös terveysturismin näkökulmasta. Muun muassa Venäjältä saapuu Suomeen lääketieteellisiin operaatioihin ihmisiä, jotka tulevat usein koko perheen voimin. Potilashotellien avulla heitä voidaan palvella paremmin.
Potilashotellit liittyvät sairaanhoidossa olevaan yleisempään muutokseen. "Tarvitsemme uusia innovaatioita ja avauksia", toteaa Tainio. Hän tarkoittaa muun muassa sitä, että monet hoidot erikoistuvat ja keskittyvät. Tällöin potilaat joutuvat matkaamaan hoitoon entistä pidempään, jolloin majoitus sairaalan lähellä tulee tarpeeseen. Tainio viittaa myös terveydenhuoltolain muutoksen, jonka mukaan suomalaiset saavat vuodesta 2014 valita hoitavan sairaalan nykyistä vapaammin koko valtakunnan ja jopa EU:n alueelta. Tämän odotetaan lisäävän potilaiden liikkumista entisestään. Potilashotellien hinnat vaihtelevat 32–70 euron välillä, joista potilas ja saattajana oleva omainen saavat yöpymisestä 20 euron Kela-korvauksen.
Lisätiedot:
Kansanedustaja, SDP:n terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Tainio 050 567 1624
*********************************************************************************
Kannanotto: Perusterveydenhuollon kehittäminen kyllä, yrittäjälääkärit ei
TIEDOTE 2.12.2011 Perusterveydenhuollon vahvistaminen tervetullutta, yrittäjälääkärimalli ei YLE uutisoi tänään Lääkäriliiton ehdottavan nk. yrittäjälääkärimallia Norjan mallin mukaisesti Suomeen, jotta perusterveydenhuoltoa voitaisiin kehittää. Ajatus perusterveydenhuollon kehittämisestä on tärkeä. Se onnistuu kuitenkin parhaiten selkeiden, vahvojen julkisten palveluiden avulla. Yrittäjämalli sopii Suomeen huonosti, toteaa kansanedustaja, SDP:n terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Tainio. - Hyvä että Lääkäriliitto ollut aloitteellinen perusterveydenhuollon kehittämisessä. Yrittäjälääkärimalli ei kuitenkaan ole paras keino perusterveydenhuollon kehittämiseksi. Kun Norjassa on eriytetty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu toisistaan – joista edellinen kunnilla ja jälkimmäinen valtiolla – tämä on tuonut mukanaan tarpeetonta rajaamista ja rajankäyntiä palvelujen käytössä, sekä kokonaiskustannusten kasvua. Lisäksi, suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän periaatteena on ollut moniammatillisuus ja se että monet peruspalvelut ovat saman katon alla (vaikkapa mielenterveyspalvelut). Näen kyseenalaisena, että yrittäjälääkärimalli sopii tähän erityisen hyvin, Tainio toteaa. - Perusterveydenhuolto tulee rakentaa julkiselle pohjalle. Toimivassa, demokraattisessa, ja selkeässä mallissa vahvat peruskunnat järjestävät perusterveydenhuollon, ja rahoitus palveluille tulee yksikanavaisesti kuntien kautta; ei monikanavaisesti kuten nyt. Tällöin saamme vahvistettua ja selkeytettyä resursseja, joilla tuotetaan palveluita, ei vain terveyshallintoa. Myös henkilöstön asemaan ja hyviin käytäntöihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta henkilöstö – lääkärit mukaan lukien - viihtyvät julkisella puolella. Tässä suhteessa odotan paljon Toimiva terveyskeskus – ohjelmalta, jota hallitus on lähtenyt toteuttamaan, Tainio kuvailee. - Lääkäriliitto on kuitenkin oikeassa siinä että perusterveydenhuoltoa on vahvistettava nykyisestään. Muutoin esim. terveyserojen repeämistä ei saada pysäytettyä. Nyt puhetta terveyserojen kaventamisesta on piisannut vuosikymmeniä, mutta tuloksia ei näy. Päinvastoin, esimerkiksi Lääkärilehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan kuilu ylimmän ja alimman tuloryhmän välillä elinajanodotteessa on tuoreen tutkimuksen mukaan venynyt parissa vuosikymmenessä 35-vuotiailla miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen. On tullut se hetki, kun pitää aikuisten oikeasti ruveta sanoista tekoihin eriarvoisuuden kasvun pysäyttämisessä, Tainio jatkaa. - Samalla on huomattava, että terveyseroihin ja kansanterveyteen ei voida puuttua vain hoidolla, tai yleisemmin terveyspalveluiden rakennemallilla. Syrjäytymisen ehkäisy, ja terveyden edistäminen ovat keskiössä politiikassa, joka johtaa pienempiin terveyseroihin. Tässäkin suhteessa on tärkeää, että perusterveydenhuolto järjestetään vahvojen peruskuntien toimesta. Terveyserojen kaventaminen edellyttää kunnassa laajaa poikkihallinnollista työtä kaikilta hallinnonaloilta, Tainio lopettaa. Lisätiedot: Kansanedustaja, SDP:n terveyspoliittisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Tainio 050 567 1624 hanna.tainio@eduskunta.fi Viite:
|