Valtuustopuheet
Tähän sivustolle on koottu kaikki Tampereen kaupunginvaltuustossa, Pirkanmaan maakuntavaltuustossa, Kuntaliiton sekä Reumaliiton valtuustoissa pitämäni puheet.
************************************************************************
Reumaliiton valtuuston kokous 21.4.2012
Hyvät Reumaliiton valtuutetut, hallituksen jäsenet ja muut kokouksen osanottajat!
Valtuuston kevätkokouksen listalla on tutut kevätkokouksen asiat eli viime vuoden tilinpäätös ja vuosiraportti 2011. Lisäksi käsittelyssä on Apilan yhtiöittäminen, joka on erittäin monipolvinen asia ja vaatii tarkkaa paneutumista.
Viime vuosi oli taloudellisesti haastava. Yhtenä syynä olivat Apilan talousvaikeudet vähentyneen kuntoutuskysynnän vuoksi sekä myös jäsenmäärän väheneminen ja sitä kautta joidenkin yhdistysten lakkaaminen ja jäsenmaksutulojen menetykset. Joskin uusiakin yhdistyksiä on syntynyt, mikä on hienoa.
Yhdistystoiminta on kaiken kaikkiaan tänä päivänä vaikeuksissa. Toimintamuotona se ei vedä enää nuoria, ja myös yleinen taloudellinen tilanne asettaa sinne rajoituksia ja haasteita. Toimintaa pitäisi pystyä kehittämään, mutta ilman suurempia taloudellisia satsauksia kehitystyö on vaikeaa.
Tiukat taloudelliset ajat ovat meillä vastassa lähes jokaisella sektorilla. Valtio ja kunnat jakavat niukkuutta ja velvoittavat säästöihin, mikä tuntuu kaikkien elämässä, myös kolmannen sektorin yhdistysten ja järjestöiden.
Valtakunnan tasolla yksi monia tämänkin liiton yhdistysten jäseniä koskeva asia ovat säästöt lääkekorvauksissa. Alun perinhän lääkekorvausjärjestelmä luvattiin uudistaa siten, että paljon lääkkeitä käyttävien suhteelliset lääkekulut laskevat esimerkiksi muutaman antibioottikuurin vuodessa käyttävien kustannuksella. Lisäksi luvattiin yhdistää terveydenhuollon eri maksukatot.
Mutta kuinka kävikään? Lääkekorvauksista esitetään nyt säästettävän 113 miljoonaa euroa, mutta monien, paljon lääkkeitä käyttävien, kulut nousevat. Korvauskattoa esitetään hieman laskettavan (50 euroa), mutta ei muuta.
Valoa on kuitenkin hieman tunnelin päässä. Nimittäin työryhmä, joka pohtii lääkekorvausten uudistusta, antaa lausuntonsa vielä loppuvuodesta. Lausunnossa tullaan esittämään tavoitteet järjestelmän uudistuksesta, joka toivottavasti huomioi edellä esitetyt tarpeet.
Tämän lisäksi viime torstaina julkistettiin kauan odotettu ja valmistelu vanhuspalvelulaki. Siinä on monia parannuksia vanhuseläkettä saavien ja hoidon tarpeessa olevien elämään. Kunhan laki ensi vuoden alusta saadaan voimaan, nähdään, miten se tulee käytännössä vaikuttamaan ikäihmisten elämään. Toki pitää muistaa, että vaikutukset tulevat vähitellen, ei suinkaan yhdessä yössä.
Tietysti koko tämän hallituskauden läpi kulkeva asia on kuntauudistus ja siihen linkittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joissa kummassakin olen itse saanut olla mukana erilaisten työ- ja taustaryhmien jäsenenä. Tarkoitus on vahvistaa kuntien perusterveyden- ja sosiaalihuollon asemaa ja lisätä niiden yhteistyötä kaikilla tasoilla sekä tuoda kuntiin myös monia erikoissairaanhoidon palveluita lähemmäksi niitä tarvitsevia. Näen, että tuki- ja liikuntaelin sairauksien hoidot ovat juuri näitä, joita tuodaan varmasti helpommin asiakkaiden saataville. Toki pitää myös tunnistaa, että entistä erikoistuneempiakin palveluita pitää olla ja ne on keskitettävä, jotta riittävä osaaminen ja asiantuntijuus säilyvät.
Professori Matti Lehto Tampereen yliopistosta on tehnyt selvityksen reuman hoidosta ja siitä, miten se pitäisi järjestää. Mielenkiintoista selvityksessä on se, kuinka paljon leikkaushoidon tarve on vähentynyt uusien reumalääkkeiden tultua markkinoille. Kehitystä on siis tapahtunut. Näihin asioihin me palaamme varmasti vielä monissa kokouksissa.
Näillä sanoilla avaan Reumaliiton valtuuston kevätkokouksen ja toivotan Teille kaikille hyvää ja antoisaa kokousta.
*************************************************************************
Kaupunginvaltuusto 16.4.2012
Tampereen lausunto kuntarakenneuudistuksesta
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! Tampereen kaupungin lausunto on mielestäni hyvä. Se nostaa monelta osin niin sanotusti kissan pöydälle. Valitsimme aikaan Tampereen kaupunkiseudulla yhteistyön kuntaliitosten sijaan, mutta etsikkoaika on nyt ohi ja tulokset ovat nähtävissä. Ne ovat laihoja uhrattujen panosten suhteessa. On hyvä, että lausunnossa tämä tuodaan selkeästi esiin. Kuntauudistukselle on kaksi perustetta. Ensinnäkin suurten ja keskisuurten kaupunkien ympäristöissä on tarve yhdistää kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Lähes aina keskuskaupunki kantaa raskaimman sosiaalisemman vastuun, mutta saattaa menettää ympäristökuntiin parhaimmat veronmaksajansa. Samalla voi syntyä sosiaalista eriytymistä, kun keskuskuntiin jää sosiaalisesti heikompaa väestöä ja hyväosaiset eristäytyvät ympäristökuntiin. Toinen peruste on peruspalvelujen turvaaminen. Väestö vanhenee, huoltosuhde heikkenee ja kuntien raskaan velkaantuminen jatkuu. Palvelut pitää kyetä turvaamaan kaikille tasapuolisesti, nykyistä tuottavammin ja suuremmalla väestöpohjalla. Tiedämme, että Tampere ympäristöineen kuuluu ensimmäiseen ryhmään. Yhdistämällä kaupunkiseutu yhdeksi kunnaksi saamme siitä monenlaisia hyötyjä toimivasta joukkoliikenteestä, sujuviin palveluihin ja elinkeinoelämän kasvavaan kilpailukykyyn. Ne kuvataan hyvin lausunnossa, enkä lähde niitä tässä puheenvuorossani toistamaan. Sen sijaan lausunnossa on yksi kohta, jonka näen toisin. Sivulla 5 todetaan: ”Tampereen kaupunki näkee vahvat peruskunnat palveluiden, myös vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden, järjestämisen ja rahoittamisen ensisijaisena vaihtoehtona”. Oman näkemykseni mukaan vaativa erikoissairaanhoito tulee järjestää osana erityisvastuualuetta siten, että nykyiset sairaanhoitopiirit jossakin muodossa säilyvät. Erityisvastuualueen sisällä tulee sopia sairaaloitten keskinäisestä työnjaosta ja yhteistyöstä niin, että se tukee nykyisten keskussairaaloitten tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. Erityisvastuualue huolehtii myös alueellaan tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyvistä tehtävistä sekä turvaa osaavan henkilöstön saaminen. Jos nykyisten sairaanhoitopiirien keskuskaupunki järjestää vaativan erikoissairaanhoidon isäntäkuntamallilla, kuten nyt kaavaillaan, muille entiseen sairaanhoitopiriin kuuluneille kunnille merkitsee se pahimmillaan kustannusten karkaamista, kilpavarustelua ja pahimmillaan vaativan erikoissairaanhoidon alasajoa. Tämä kohta on jo nyt herättänyt monissa kunnissa suurta huolta. Suomessa on niin pieni väestöpohja, että meidän on keskitettävä vaativan erikoissairaanhoidon palveluita. Erityisvastuualue, jossa on noin miljoonan ihmisen asukaspohja, on sopivan kokoinen. Jos nykyiset sairaanhoitopiirit muutetaan vain isäntäkuntamallilla toimiviksi yksiköiksi, otamme askeleen taaksepäin, nyt kun meillä olisi mahdollisuus ottaa iso harppaus eteenpäin tulevaisuuteen.
Arvoisa puheenjohtaja! Muuten pidän kaupungin laatimaa lausuntoa kuntarakenneuudistuksesta erittäin hyvänä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa järjestämis- ja rahoitusvastuun on jatkossakin oltava peruskunnalla. Vahva peruskunta kykenee vastaamaan myös osasta peruserikoissairaanhoidon palveluista. Sairaanhoitopiirien asema kuntien yhteistyöorganisaatioina on syytä kuntia kuunnellen arvioida alueellisesti, mutta niitä ei tule automaattisesti lakkauttaa ja siirtyä keskuskaupunkivetoiseen isäntäkuntamalliin. Lue tästä kaupungin lausunto: http://ktweb.tampere.fi/ktweb/ |
************************************************************************
Maakuntavaltuusto 2.4.2012
Hyvät maakuntavaltuutetut, -hallituksen jäsenet sekä viranhaltijat!
Kevään maakuntavaltuuston esityslistalla ovat tutut kevätkokoukseen kuuluvat asiat, kuten liiton tilinpäätös ja arviointikertomus. Näiden lisäksi tänään käsiteltävänä on 2. vaihemaakuntakaava liikenteen ja logistiikan osalta.
Tilinpäätös ja arviointikertomus ovat tavallaan peräpeiliin katsomista, mutta sekin on aina välillä hyödyllistä, jotta voimme arvioida, kuinka olemme työssämme onnistuneet ja onko valittu kurssi oikeansuuntainen.
Nykyinen maakuntavaltuustokausi alkaa jo kallistua lopulleen, sillä ensi syksynä käymme kuntavallit, joiden tuloksen mukaan uusi maakuntavaltuusto aloittaa työnsä noin vuoden kuluttua. Joten voi sanoa, että meillä alkaa tavallaan kirikierros.
Elämme parhaillaan aikamoisessa myllerryksessä niin globaalisti, Euroopan näkökulmasta kuin Suomenkin. Kuntakenttä kuohuu monella tapaa, mikä vaikuttaa osaltaan myös maakuntiin ja aluehallintoon.
Maakuntien liittojen hallitusten puheenjohtajat jättivät kuntaministerille muutama viikko sitten oman parlamentaarisesti laaditun kannanottonsa maakuntien tulevaisuudesta. Siinä edellytettiin kuntauudistuksen lisäksi kokonaisratkaisua, jossa myös maakuntien ja valtion aluehallinnon aluejakoja on yhtenäistettävä. Kannanotossa esitettiin myös ylikunnallisia tehtäviä, jotka vaativat kuntia suurempia väestöpohjia, maakuntien tehtäviksi ja samalla nykyisten maakuntien määrän tarkastelua. Ainakin kannanotto on herättänyt kovasti keskustelua. Mihin se sitten johtaa, se jää nähtäväksi.
Kuntarakenneuudistusta tekevä ns. virkamiestyöryhmä jätti helmikuun alussa oman mietintönsä tulevaisuuden kuntarakenteesta. Sen karttaosuudessa Pirkanmaalle oli kaavailtu viisi kuntaa ja nykyiset Pirkanmaan kunnat, Punkalaidun ja Virrat, oli siirretty maakuntarajan taakse toiseen maakuntaan. Tällaista ratkaisua me emme Pirkanmaalla hyväksy. Lähtökohta on se, että kuntia on tässä asiassa kuultava ja vastoin niiden tahtoa ei maakunnankaan vaihto tule kyseeseen. Nyt ovat aluekierrokset päättyneet, ja kunnat ovat parhaillaan antamassa omia lausuntojaan virkamiesesitykseen. Jäämme odottamaan seuraavaa siirtoa.
Kuntauudistukselle on kaksi perustetta. Ensinnäkin tarve yhdistää kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua. Se on ajankohtaista erityisesti suurten ja keskisuurten kaupunkien ympäristöissä. Lähes aina keskuskaupunki kantaa raskaimman sosiaalisemman vastuun, mutta saattaa menettää ympäristökuntiin parhaimmat veronmaksajansa. Samalla voi syntyä sosiaalista eriytymistä, kun keskuskuntiin jää sosiaalisesti heikompaa väestöä ja hyväosaiset eristäytyvät ympäristökuntiin.
Toinen peruste on peruspalvelujen turvaaminen. Väestö vanhenee, huoltosuhde heikkenee ja kuntien raskaan velkaantuminen jatkuu. Palvelut pitää kyetä turvaamaan kaikille tasapuolisesti, nykyistä tuottavammin ja suuremmalla väestöpohjalla.
Todennäköistä on, että kun seuraava maakuntavaltuusto aloittaa työnsä, Pirkanmaan kuntakartta on toisenlainen. Kuntia on kenties vähemmän kuin tänään, mutta kuinka monta? Sitä ei ole tässä syytä ryhtyä arvailemaan. Kuten jo aikaisemmin totesin, kuntien lukumäärän väheneminen ei ole uudistuksen tärkein tavoite, vaan tavoitteet ovat muualla. Kaikki eivät valitettavasti ole vielä kyenneet niitä näkemään.
Hyvät kuulijat!
Kuntarakenneuudistuksen jälkeen tarvitaan kuntia suurempien alueiden yhteiset asiat hoitava organisaatio, jolle tulisi lakisääteisesti määrätä tehtäväksi maankäytön, asumisen ja liikenteen (ns. MAL) suunnittelu ja toteutus, elinkeino-, työllisyys-, maahanmuutto-, EU-, energia-, ympäristö-, luonnonvarapolitiikat. Aluekehityksestä vastaavat maakunnat voisi hyvin uudistaa tähän rooliin.
Näillä sanoilla avaan kevään 2012 maakuntavaltuuston kokouksen.
************************************************************************
Maakuntavaltuusto 5.12.2011
Hyvät maakuntavaltuutetut ja viranhaltijat!
Pirkanmaan liiton perussopimuksen mukaiset maakuntavaltuuston syyskokouksen asiat ovat luonnollisesti tämän kokouksen listalla eli maakuntahallituksen esitys liiton tulevan vuoden talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi vuosille 2012–2014. Tämän lisäksi meillä on käsiteltävänä Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laatimispäätös.
Talousarvioesitys sisältää maltillisen nousun kuntien maksuosuuksiin. Saatava lisärahoitus kohdistetaan henkilöstökustannuksiin ja maakuntakaavan laatimisprosessin resursointiin. Maakuntakaavan laadinta kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntien liittojen keskeisimpiin tehtäviin. Varsinainen kaavan valmisteluprosessi on pitkä, 4-5 vuotta, joten kaavan aikanaan hyväksyy seuraava tai sitä seuraava maakuntavaltuusto. Viime aikoina maakuntakaavan laadintaprosessi on saanut valtakunnallisesti hieman arveluttavaa julkisuutta (ei tosin täällä Pirkanmaalla ), siksi onkin tärkeää, että laadinta tapahtuu avoimesti ja läpinäkyvästi ja ottaa huomioon tasapuolisesti kaikki intressiryhmät, niin kunnat, naapurimaakunnat, asukkaat, erilaiset toimijat kuin valtion viranomaiset. Saammekin kuulla tässä kokouksessa valtuustoryhmien näkemykset maakuntakaava laadinnan prosessista.
Sitten muutama sana Pirkanmaasta tänään:
Huolimatta uhkaavasta taloustilanteesta koko vuoden ajan laskussa ollut työttömyys on jatkanut Pirkanmaalla laskua tämän syksyn ajan. Työttömiä työnhakijoita oli marraskuun lopussa 9,4 % työvoimasta. Samaan aikaan koko maan luku oli 8,6 %. Pirkanmaalla työttömien työnhakijoiden määrä kuitenkin väheni vuositasolla enemmän kuin keskimäärin koko maassa. ELY -keskuksittain tarkasteltuna työttömien työnhakijoiden määrä laski Pirkanmaata nopeammin vain Hämeessä. Maakunnan sisäiset erot ovat kuitenkin edelleen suuria.
Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan sekä alle 25-vuotiaiden että yli 50-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrät ovat ilahduttavasti laskeneet vuodentakaiseen verrattuna
Väestön ikääntyminen aiheuttaa muutoksia työvoiman saatavuuteen ja rakenteeseen. Työmarkkinoiden käytettävissä oleva työvoima on selvästi vähenemässä lähivuosina. Jos työntekijöiden määrällinen tarve pysyy nykytasolla, joudutaan pohtimaan työvoiman riittävyyttä muun muassa työurien pidentämisen, työvoimaosuuden kasvattamisen ja työperäisen maahanmuuton kannalta. Toisaalta on hyvinkin mahdollista, että työn tekeminen ja työnjako kohtaavat vielä ennustamattomissa olevia muodonmuutoksia.
Suurten ikäluokkien edustajat ovat saavuttamassa yleisen eläkeiän rajan juuri näinä aikoina. Kaikista suurin ikäluokka, vuonna 1947 syntyneet, täyttävät 65 vuotta ensi vuonna. Huomattava osa sotien jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista on jo siirtynyt eläkkeelle. Ikärakenteellisten tekijöiden lisäksi vanhuuseläkettä saavien määrän kasvuun vaikuttaa myös väestön eliniän piteneminen. Tämä tuo oman haasteensa työvoiman saatavuuteen.
Vaikka työllisyystilanne näyttää tällä hetkellä kehittyvän koko ajan parempaan suuntaan, yleinen taloustilanne näyttä kuitenkin melko synkältä. Ensi vuoden kasvuprosentit näyttävät kovin matalilta ennusteiden valossa. Tämän vuoksi orastava kasvu on vielä kovin huteralla pohjalla ja siirrymmekin uuteen vuoteen kovin epävarmoissa tunnelmissa.
Hyvät kuulijat!
Hallitus on käynnistänyt suuren kuntarakenneuudistuksen. Tämän seurauksena myös Pirkanmaan kuntakartta tullee lähiaikoina muuttumaan. On todennäköistä, että uusia kuntia syntyvät myös nykyiset maakuntarajat ylittäen, mistä johtuu, että maakuntien rajoja on tarkasteltava. On mahdollista, että myös maakuntien kartta piirretään uudelleen. Mutta kaiken kaikkea on hienoa havaita, että Pirkanmaa on vetovoimainen. Tämä antaa meille paremmat lähtökohdat kohdata tulevat haasteet.
Maakunnat eivät kuitenkaan ole jääneet passiivisena avopuuna kehityksen virran vietäväksi. Lokakuussa maakuntavaltuustojen ja – hallitusten puheenjohtajat perustivat parlamentaarisen ryhmän selvittämään ja tekemään esityksiä maakuntien tulevista tehtävistä sekä mahdollisista rajoista. Ryhmä on aloittanut työnsä. Raportti on luvassa alkuvuonna. Tulevaisuutta tehdään siis tässä ja nyt.
Lopuksi haluan kiittää teitä kaikkia niin luottamushenkilöitä kuin liiton henkilöstöä hyvästä yhteistyöstä Pirkanmaan hyväksi ja toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta.
*************************************************************************
Kuntaliiton valtuuston kokous 1.12.2011 SDP:n ryhmäpuheenvuoro
pj Hanna Tainio
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat ja hallituksen jäsenet sekä Kuntaliiton viranhaltijat!
Ärade ordförande, fullmäktige, styrelsemedlemmar och tjänstemän!
Me kaikki tiedämme, että kunnallinen itsehallinto on Suomessa hyvin vahva, ja vastuu kuntalaisten palveluista on maassamme selvimmin kuntatasolla muihin Pohjoismaihin verrattuna, puhumattakaan muista Euroopan maista. Viimeisen kahden vuoden aikana esiintyneet mielipiteet kunnallisen palvelujen järjestämisvastuun murentamisesta ovat hiljentyneet ainakin toistaiseksi. Hallitusohjelma linjaa selkeästi paitsi kuntauudistuksen tarpeen myös kunnallisen järjestämisvastuun periaatteet. Siitä meidän kuntakentän toimijoiden on oltava tyytyväisiä.
Lainaus hallitusohjelmasta:
”Kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Vahva peruskunta on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.” Lainaus päättyy.
En lähde tässä avaamaan keskustelua siitä, missä määrin hallitusohjelma poikkeaa kuntaliiton kannasta. Haluan kuitenkin todeta sen, että kunnalliseen itsehallintoon perustuva järjestelmämme ei ole itsestäänselvyys näinä aikoina, jolloin muutoksen tuulet puhaltelevat voimakkaasti. Meidän kannattaa olla tyytyväisiä siihen, että tässä maassa edelleenkin hyvin laajasti uskotaan paikalliseen suoraan demokratiaan perustuvaan vahvaan itsehallintoon ja sen suuriin vastuisiin kansalaisten hyvinvoinnin turvaajana. Kyse on paitsi rakenteista, ennen kaikkea niistä palveluista, joita me pystymme kuntiemme asukkaille myös jatkossa paitsi järjestämään, myös tuottamaan.
Kuntien palvelutarjonta vaihtelee Suomessa varsin paljon, samoin palveluista kunnille muodostuvat kustannukset ovat erilaisia. Siksi on hyvä, että meillä on jatkossakin olemassa yhteinen järjestelmä, joka tasaa kuntien välisiä eroja. Realiteetti on myös se, että jatkossakin tarvitsemme kuntien välistä yhteistoimintaa. Se voi tapahtua vastuukuntaperiaatteella tai sopimuspohjaisesti. Sillä tavalla kuin kunnat yhdessä päättävät.
Sosialidemokraatit ovat huolissaan niistä julkisuuteen tulleista tiedoista, miten kansainväliset pörssiyhtiöt rahastavat kuntia heikolla laadulla, harrastavat verokikkailua ja siirtävät voittoja verottajan ulottumattomiin. Kunnallinen palvelutuotanto on aina myös maksajalle läpinäkyvää eikä tavoittelu voittoa. Siksi sosialidemokraatit korostavat paitsi kunnallisen järjestämisvastuun myös tuottamisen merkitystä.
SDP:n valtuustoryhmä tukee hallitusohjelman kirjauksia hankintalain uudistamiseksi niin, että kuntien suorahankintamahdollisuuksia lisätään ja sosiaali-, terveys- ja työllisyysnäkökohtien vaikuttavuus otetaan nykyistä paremmin huomioon kuntapalveluja kilpailutettaessa. Kansallisia kynnysarvoja on voimakkaasti nostettava kilpailutettaessa sosiaali- ja terveyspalveluja nykyisestä 30 000 eurosta lähemmäksi EU:n lähes 200 000 euron direktiivitasoa.
Tärkeää on, että lähipalvelut voidaan jatkossakin turvata mahdollisimman lähellä palvelun tarvitsijaa. Esimerkiksi neuvolan, päivähoidon, alakoulun, kirjaston ja myös vanhusten kotihoidon palvelut on kaikissa olosuhteissa pyrittävä hoitamaan niin, ettei palvelun saanti lisää eri väestöryhmien eriarvoisuutta.
Konsultoivan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon palveluiden, yläkoulun, lukion, 2. asteen ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja kunnan hallinnollisten palvelujen saanti voidaan hoitaa keskitetymmin. Etä- ja sähköisten palvelujen käyttöä tulee edesauttaa ja edistää valtion ja kuntien tiiviillä yhteistyöllä. On hyödynnettävä nopeasti uusiutuva ja kehittyvä teknologia ja huolehdittava kuntalaisten valmiuden lisäämisestä koulutuksen avulla.
Vaativan erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon palvelut tulevat olemaan keskitetyt ja kunnallisen yhteistoiminnan piirissä myös jatkossa. On huolehdittava ensihoidon valmiuksista eri osissa maata niin, ettei kenenkään henki ole hoidon puutteen tai hoitoon pääsyn takia uhattuna, mutta hyväksyttävä se tosiasia, että erikoissairaanhoidon kallista kapasiteettia on purettava ja keskitettävä.
Meidän kunnallisten päättäjien ensisijainen tehtävä on varautua eurooppalaisen turbulenssin lisäksi siihen pitkäkestoiseen kestävyysvajeeseen, jonka väestön nopea ikääntyminen aiheuttaa. Emme voi sulkea siltä silmiämme. Rehellistä on käydä avointa keskustelua niistä keinoista, joilla voimme tulevaisuuden paitsi kohdata myös hoitaa.
Kuntaliitto on joutunut osana tätä keskustelua jonkinasteiseen turbulenssiin itsekin. Sosialidemokraattinen ryhmä lähtee siitä, että kriittinenkin keskustelu on hyväksyttävä. Olisi kuitenkin kaikkien toimijoiden kannalta hyväksi, jos kuntakenttä voisi välttää ylilyöntejä tässä tilanteessa. Tilanteessa, jossa koko kuntakenttä kohtaa sekä talouden että ikääntymisen haasteet yhtä voimakkaina, on kovin epätoivottavaa, että päätyisimme eriseuraisuuteen. On aina parempi rakentaa kuin repiä. Hyvät ajat eivät tule nopeasti takaisin. Suomen kuntakentän on parempi kohdata tulevaisuuden haasteet yhtenäisenä kuin eripuraisena.
Arvoisa puheenjohtaja!
Sosialidemokraattinen ryhmä on omalta osaltaan valmis hyväksymään Kuntaliiton toimintasuunnitelman ja strategian tarkistuksen ensi vuodelle sekä Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen talousarviot vuodelle 2012, samoin jäsenmaksun ja maksuosuudet vuodelle 2012.
Samalla ryhmä haluaa kuitenkin kiinnittää sekä hallituksen että Kuntaliiton johdon huomion kuntien kiristyvään talouteen, johon tulisi varautua tulevissa talousarvioesityksissä.
Lopuksi haluan kiittää sekä Kuntaliiton hallitusta että liiton koko henkilökuntaa kuluneesta vuodesta sekä toivottaa kaikille hyvää ja rauhallista joulunaikaa samoin kuin onnellista uutta vuotta.
God Jul och gott Nytt År till er alla!
*************************************************************************
Tampereen kaupungin vuoden 2012 talousarvioesitys 21.11.2011
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!
Talousnäkymät ensi vuoteen eivät näytä kovinkaan hyviltä katsottiin niitä mistä näkökulmasta hyvänsä. Kuntien tulopohja tulee ensi vuonna heikkenemään ja toisaalta velvoitteita palveluiden järjestämiseksi tulee lisää.
Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuolto ovat suurten haasteiden edessä. Väki vanhenee, palveluiden tarve lisääntyy ja osaava henkilöstö eläköityy. 70-luvulla rakennettu terveydenhuoltojärjestelmä on paikoin jopa kriisiytynyt. Kaikille pitäisi olla jo selvää, ettemme selviä nykyisellä kunta- ja palvelurakenteella enää pitkään. Onneksi hallitus on käynnistänyt vauhdikkaasti toimet niiden uudistamiseksi.
Tästä huolimatta joistain kunnista kuuluu jopa hyviä uutisia. Helsinki ja Espoo ovat päätyneet selvittämään terveyskeskusmaksun poistamisen vaikutuksia. Kyseisen maksun tuotto on loppujen lopuksi melko pieni, mm. Helsingissäkin nettona vain alle kolme miljoonaa euroa. Sen sijaan maksun poiston uskotaan tuovan mukanaan hyötyjä. Heikossa asemassa oleville se antaa mahdollisuuden saada hoitoa. Tämän uskotaan tuovan pitemmällä tähtäimellä säästöä. Pitäisikö täällä Tampereellakin katsoa asiaa tästä näkökulmasta?
Valelääkäreiden lisäksi viime aikoina on uutisoitu paljon vanhustenhuollon puutteista. Valitettavaa on, että monet näistä uutisista ovat totista totta. Tamperekaan ei selviä niistä puhtain paperien. Itsellenikin tulee kuntalaisilta tuon tuosta yhteydenottaja sekä laitos- että avohoidon osalta vanhustenhoidon ala-arvoisesta laadusta. Meidän tuleekin suhtautua vakavasti kaikkiin näihin viesteihin. Vanhuspalvelulaki on valmisteilla ja astunee näillä näkymin voimaan vuoden 2013 alusta. On mahdollista, että se lisää Tampereellakin velvoitteita henkilöstön määrän suhteen.
Hankintalain uudistaminen on myös hallitusohjelmassa, ja työvoima- ja elinkeinoministeriö on aloittanut sen valmistelun. Toivottavasti laki tulee muuttumaan siten, että täälläkin voidaan turvata paikallisten yritysten ja erityisesti kolmannen sektorin asema sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajana. Jos markkinat keskittyvät suurille kansainvälisille yrityksille, kärsijänä on paitsi asiakas, myös tamperelainen elinkeinoelämä. Ruotsissa on jo jouduttu tilanteeseen, jossa suurimmat voiton valuvat paratiisisaarille. Ei tämä voi olla tamperelaisen monituottajamallin tavoite – vai voiko?
Arvoisa puheenjohtaja!
Olen iloinen, että budjettiin tulee nyt tekstilisäys siitä, että tutkitaan mahdollisuus sijoittaa terveyskioski jollekin alueelle Tampereella. Ylöjärvi tarttui ainakaan mahdollisuuteen saada pilotoitavaksi terveyskioski ja siitä saadut kokemukset ovat hyviä. Itse esitin kioskia muutama vuosi sitten puheessani täällä valtuustossa ja silloin se tyrmättiin. Hyvä, että on löytynyt yhteinen näkemys. Tällaiset uudet avaukset ovat tervetulleita. Valtuustosovussa mukana olevien ryhmien esittämien lisäysten kanssa kannatan budjettiesityksen hyväksymistä.
*************************************************************************
Valtuustossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perussopimuksen muuttamisesta ja sairaanhoitopiirin laajenemisesta 2.11.2011
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!
Valtuutettu Marjatta Steniuksen esittää, ettei Jämsän kaupunkia ja Kuhmoisten kuntaa oteta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäseneksi. Syyksi kielteiseen kantaansa Marjatta Stenius kertoo, että hyväksymällä nämä kunnat jäsenekseen PSHP sitoutuu kehittämään Jokilaakson aluesairaalaa.
Ongelmana Marjatta Stenius näkee sen, että PSHP on vuosien varrella investoinut Mäntän sairaalan leikkausosastoon. Kirurginen toiminta lopetettiin kuitenkin Mäntän sairaalassa.
Mielestäni sairaanhoitopiirin tulevaa kasvua asiaa tulee tarkastella laajemmassa viitekehyksessä. Tällä hetkellä olemme tekemässä Suomessa ennen näkemättömän suurta kuntarakenneuudistusta. Onnistuessaan se tulee vähentämään merkittäväksi kuntien lukumäärää ja uudistamaan palvelurakennetta vastaamaan tätä päivää ja ennen kaikkea tulevaisuuden haasteita.
Pirkanmaan kuntakartta tullee olemaan muutaman vuoden kuluttua aivan toisennäköinen kuin tänään. On väistämätöntä, että kuntaliitoksia tullaan tekemään myös nykyisten maakuntarajojen yli. Esimerkkinä tästä on Luoteis-Pirkanmaalla suunnitelma Parkanon, Kankaanpään ja Jämijärven liitoksesta.
Paitsi muutoksia maakuntarajoihin, tulee maakuntamäärä varmasti vähenemään ehkä jopa puoleen nykyisestä. Tärkeä roolinsa tässä muutoksessa on myös nykyisillä sairaanhoitopiireillä ja niiden rajoilla. Nekin tulevat vaikuttamaan tuleviin muutoksiin.
Sekä Pirkanmaan maakunta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ovat vetovoimisia. Kumpaankin on tulossa uusia kuntia monesta ilmansuunnasta.
Kaikki tänne suuntautuvat kunnat vahvistavat meidän tulevia asemiamme niin kuntarakenne- kuin alue- ja maakuntauudistuksessa. Meidän tamperelaisten etu on, että Pirkanmaa ympärillämme säilyy ja ennen kaikkea vahvistaa asemiaan Suomen kakkosmaakuntana. Itse toivotan ilolla kaikkia tänne maakuntaan ja sairaanhoitopiiriin suuntautuvat kunnat tervetulleiksi.
Lopuksi haluan vielä todeta, että päätökset Mäntän sairaalan leikkaustoiminnan lakkauttamisesta oli tehty jo ennen nyt toivottavasti toteutuvaa Jämsän ja Kuhmoisten liittymistä PSHP:hen.
Sama kohtalo tulee olemaan monilla muilla suomalaisilla aluesairaaloilla. Se ei kuitenkaan kaikkien kohdalla, kuten ei Mäntänkään, tarkoita sairaalan lakkauttamista, vaan toiminnan uudelleen suuntaamista sinne, minne sitä erityisesti tarvitaan, kuten kansantautien hoitoon, päiväkirurgiaan ja vanhustenhuoltoon.
*************************************************************************
Valtuustossa palvelusetelin käytöstä päivystyspotilaiden hoidossa 15.8.2011
Keskustelu valtuustoaloitteesta ”Palvelusetelin käytön mahdollistamiseksi perusterveydenhuollon päivystyksessä” Aloitteessa esitetään terveysasemien ruuhkahuippujen tasaamista myöntämällä päivystyspotilaille palveluseteli, jolla voi hakeutua yksityiselle lääkäriasemalle hankkimaan kyseisen lääkäripalvelun maksamalla omavastuuosuus kustannuksista. Tällä voitaisiin aloitteen mukaan välttää Acutan ruuhkautuminen. En näe palvelusetelikokeilua päivystyspotilaiden hoidossa hyvänä. Ensinnäkin palvelusetelin ei katsota sopivan kiireelliseen, päivystysluoteiseen toimintaan. Tämä on sekä STM:n että THL: n näkemys. Palveluseteliä käytetään yleensä aivan toisenlaisissa tapauksissa kuten mm. kuntoutuksen ja apuvälineiden hankintaan. Helsingissä kokeillaan parhaillaan palveluseteliä suun terveydenhuollossa, paksusuolen tähystystutkimuksissa ja lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapiassa. Toisaalta ennalta on hyvin vaikea arvioida, mikä potilaan päivystyskäynti on vain pelkkä lääkärikäynti ilman laboratorio- ja rtg-tutkimuksia. Lopputulos voi olla hyvin se, että potilas päättyy, käytyään ensin yksityisellä lääkäriasemalla, Acutaan jatkotutkimuksiin. Palvelusetelillä ei ole saavutettu mitään hyötyä, mutta potilas joutui kuitenkin maksamaan käynnistä yksityisellä lääkäriasemalla. Palvelusetelien sanotaan lisäävät potilaiden valinnanvapautta, mutta sen käyttö lisää myös kuntalaisten eriarvoisuutta. Kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia maksaa omavastuuosuutta, joten päivystyspotilaista jaetaan palvelusetelin avulla kahdenkerroksen väkeen. Ääritapauksessa kasvatamme terveyseroja ja epätasa-arvoa kuntalaisten välillä. Kaiken kaikkiaan palvelusetelin käyttöön liittyy myös monia käytännön ongelmia. Voidaan kysyä sitä, kuka pystyy parhaiten arvioimaan potilaan sairauden laadun. Entä tietotekniset ja tietoturva-asiat sekä potilastietojen sujuva liikkuminen? Paras ratkaisu on kehittää omien terveysasemien toimintaa ja lisätä niiden resursseja päivystyspotilaiden hoidossa. Ruuhkahuippuja tulee aina olemaan, resursseja ei voida koskaan asettaa niin korkealle, että ne poistuvat täysin. ************************************************************************** Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoro Kuntaliiton valtuustossa 9.6.2011
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja Kuntaliiton työntekijät! Ne poliittiset ja muutkin päättäjät, jotka ovat arvostelleet Kuntaliittoa paperitiikeriksi ja organisaatioksi, jolla ei ole rohkeutta uusiin avauksiin, voisivat tutustua liittomme hallituksen edellisessä kokouksessaan yksimielisesti hyväksymiin tarkennettuihin hallitusohjelmatavoitteisiin. Nyt, kun näyttää siltä, että toimintakykyisen hallituksen muodostaminen tähän maahan on poikkeuksellisen vaikeaa, on Kuntaliitto ainakin omalta osaltaan osoittanut ennakointitaitonsa ja talouden realiteettien tajua linjaamalla rohkeasti sitä suuntaa, johon hyvinvointipalvelujen perustasta vastaavaa kuntakenttää pitäisi tulevina vuosina kehittää. Lähtökohtana on kunnalliseen suoraan demokratiaan perustuva järjestämisvastuu nykyistä vahvemmissa kuntarakenteissa. Kuitenkin niin, että hyväksytään olosuhde-erot maan eri osissa ja annetaan kunnille mahdollisuus sopia yhdessä ja yhtäpitävästi myös järjestämisvastuun luovuttamisesta yhteiselle toimielimelle vaativimpien palvelujen osalta. Käsitykseni mukaan hyvin yleisesti ollaan sitä mieltä, että Paras-lain vähintään noin 20.000 asukkaan väestöpohja on todettu pääsääntöisesti liian pieneksi. On tärkeää, että suomalainen kunnallishallinto pystyy järjestämisvastuun lisäksi huolehtimaan aina myös itse palvelujen tuottamisesta. Monituottajamalli ja aidosti kilpaillut toimivat palvelumarkkinat ovat paras tae sille, että suomalaiset saavat jatkossakin laadukkaat ja hyvin toimivat peruspalvelut. Tämä voi toteutua vain nykyistä suuremmissa kuntayksiköissä, olipa sitten kyse yksittäisestä kunnasta tai piirikunnasta, jota termiä yhteisessä kannanotossamme kuntien yhteistoiminta-alueesta käytetään. Jos/kun (?) emme halua pitää tavoitteena noin kahdenkymmenen kunnan mallia tähän maahan, on käsittääkseni realismia hyväksyä se tosiasia, että kaikkein vaativimmat palvelut (mm. erikoissairaanhoito) toteutetaan jatkossakin kuntien yhteistoimintaorganisaatioissa. Onko näitä toimijoita jatkossa viisi, kaksikymmentä vai jotakin siltä väliltä, jää selvitettäväksi. Varmaa on kuitenkin se, että vaativimpia ja eniten resursseja sitovia erikoissairaanhoidon toimintoja joudutaan tulevina vuosina keskittämään sekä rahoitus- että henkilöstöresurssien niukkuudesta johtuen. Lähtökohtana täytyy aina olla se, että päivystysluonteinen vaativa hoito turvataan maan eri osissa. Hyvät valtuutetut! Riippumatta nyt muodostettavan hallituksen pohjasta meidän on tunnustettava sekä talouden että väestömme ikääntymisen realiteetit. Ikääntymisen haasteet meillä on edessämme riippumatta siitä, miten muuten toimimme. Se tarkoittaa rajua murrosta työmarkkinoilla ja lisääntyvää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta, molempia samanaikaisesti. Hoivattavien tarve kasvaa, mutta auttavien käsiparien määrä vähenee. Julkisen talouden tila on Suomessa vielä eurooppalaisessa vertailussa hyvä, mutta ilman määrätietoisia toimenpiteitä tulopohjan vahvistamisessa, menojen leikkauksia ja vahvaa tuottavuuskehitystä julkisissa palveluissa olemme luisumassa kehitykseen, jossa julkisen talouden tasapaino menetetään. Nyt olisi viisautta rohjeta toimia ennakoivalla tavalla ja aikaa ei ole itse asiassa hukattavaksi lainkaan. Kuntaliiton pitää valvoa vahvasti kuntakentän etua palvelujen rahoituspohjan turvaamiseksi, mutta samalla on rohjettava käynnistää toimenpiteet nykyisen järjestelmän kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijajohto! Olemme varmasti kaikki seuranneet huolestuneena sitä uutisointia, jota varsinkin Helsingin Sanomat on tuonut esille Kuntaliiton työilmapiirin ongelmista. Demariryhmän puolesta voin todeta, että meitä saadut selvitykset tyydyttävät ja liiton johdolla on ryhmämme täysi tuki niissä toimenpiteissä, jotka on käynnistetty. Tätä työtä on syytä jatkaa yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on omalta osaltaan valmis hyväksymään Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto- konsernin vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. Haluaisimme kuitenkin kiinnittää huomiota sijoitus- ja rahoitustoiminnan suureen merkitykseen toiminnan tuloksen tasapainottamisessa. Kuten tiedämme, vuodet eivät ole veljiä keskenään ja erityisesti se näkyy sijoittajamaailmassa. Toivomme, että Kuntaliitossa huolehditaan siitä, että toiminta pidemmällä aikavälillä on vähemmän riippuvainen niistä tuloista, joihin liittyy suuria epävarmuustekijöitä.
|
****************************************************************************
Valtuustossa Hyvinvoinnin tila 2010 -raportti 23.5.2011
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!
Ensinnäkin kiitos Hyvinvoinnin tila 2010 – raportin tekijöille. Paitsi, että raportin sisältö on mielenkiintoinen, niin raportti itsessään on helppolukuinen ja erittäin informatiivisesti laadittu. Uusi terveydenhuoltolakihan edellyttää kuntia laatimaan hyvinvointikertomuksen, jonka pohjalta sairaanhoitopiriin alueen kunnat laativat terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman. Tämä järjestämissuunnitelma ei ole uusi, mutta uutta on sen laadinta kuntavetoisesti. Tähän asti sairaanhoitopiiri on vastannut suunnitelman laadinnasta. Ehkä kuntavetoisesti laaditunsuunnitelman lähtökohta on laaja-alaisemmin hyvinvointipainotteinen, ei niin paljon sairaus- tai terveyskeskinen. Hyvinvoinnin tila- raportin indikaattoreista voi nähdä, että monet asiat ovat Tampereella kehittyneet oikeaan suuntaan, mm. asunnottomuus on vähentynyt, joukkoliikennepalveluiden saavutettavuus kohtuullisen hyvä ja liikenneturvallisuus parantunut. Valitettavasti kaikki asiat eivät kuitenkaan ole kehittyneet suotuisasti. Erityisen huolestuttavaa on, että depressiota ja diabetesta sairastavien määrä on lisääntynyt, samoin kouluissa kiusaaminen ja oppimisvaikeudet. Työttömyysaste on edelleen keskimääräistä korkeampi, ja erityisen huolestuttavia ovat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys. Näiden seurauksena köyhyysuhka monen kohdalla kasvaa. Tähän liittyy usein perheiden kasvava pahoinvointi, ja sen myötä kasvaneet lasten huostaanottomäärät. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten on noussut huomattavasti. Kun samaan aikaan lukee rinnan seuraavassa pykälässä olevaa tarkastuskertomusta, voi havaita, että siinä on nostettu esille monta samaa asiaa kuin tässä Hyvinvoinnin tila – raportissa. Yksi niistä on lastensuojelutarve, jonka selvittäminen vuonna 2010 viivästyi siten, että lähes puolessa tapauksista ylittyi lain sallima kolmen kuukauden määrä aika. Meillä on nyt tikittämässä monta aikapommia. Tamperelaiset jakaantuvat entistä selvimmin hyvä- ja huono-osaisiin, köyhien ja sairaiden määrä kasvaa, yleensä ne liittyvät yhteen eli sairaus aiheuttaa köyhyyttä ja toisin päin. . Erityisen huolestuttavaa on syrjäytymiskehitys, joka alkaa jo lapsena. Vakavasti puhuen: valtuuston on nyt tartuttava näihin epäkohtiin ja panostettava niiden korjaamiseen. Muuten meillä on entistä kalliimpi lasku sekä inhimillisesti että taloudellisesti lähivuosina maksettavana. |