Kaupunkiympäristö

Valtuuston kokous 19.9.2007

 HÄMPIN PARKKI

Kaupunkikeskustan elävänä pysymisestä on puhuttu paljon tässä valtuustossa ja tuskin kukaan meistä sitä vastustaa.  Jotta keskusta ja sen kaupat voisivat kilpailla uusia mammuttimaisia kauppakeskuksia vastaan, tulee niiden olla tarjonnaltaan ja laadultaan vähintään yhtä hyviä, mutta myös saavutettavuudeltaan.

Viime vuosien nopea yksityisautoistuminen on paitsi lisännyt yksityisautoliikennettä Tampereen keskustan kaduilla myös ruuhkauttanut niitä pahasti ja aiheuttanut huutavan pulan parkkipaikoista. On helpompi lähteä ostoksille kaupungin ulkopuolella olevaan markettiin, jossa on hehtaarien kokoinen parkkialue kuin Tampereen keskustaan.

Hämpin parkki tuo kaivattua apua keskustan parkkipaikkapulaan. Tämän kaltaiset maanalaiset ratkaisut ovat olleet vuosia jo arkipäivää monissa maailman kaupungeissa. Pidän Hämpin parkkia sinällään erittäin kannatettavana hankkeena.

Kuitenkin tämän päätöksen yhteydessä tulee mielestäni ottaa esiin muutama muu siihen liittyvä seikka.

 Ensinnäkin rahoitus: Tampereen kaupungin osuus hankkeesta on 16 M€. Se on suuri summa, joskaan ei Tampereen kokoiselle kaupungille nykyisessä taloudellisessa tilanteessa liian suuri panostus. Meillä on kuitenkin samaan aikaan etenemässä monia muita suuria hankkeita: Vuores, Lahdesjärven liittymän liikenneratkaisut, Kekkosen tie tunneleineen ja ehkä monitoimihalli, joka tuskin nousee ilman kaupungin jonkinlaista panostusta.  Näiden lisäksi tulevan palkkaratkaisut todennäköisesti tulevat olemaan kunnille erittäin kalliitta, joskin oikeutettuja. Tällä hetkellä meiltä luottamushenkilöiltä puuttuu kokonaiskuva tilanteesta eli ns. tulevien vuosien investointiohjelma. Näkisin jopa tarpeellisena laatia laajemman koko Tamperetta koskeva investointistrategian, joka ohjaisi päätöksentekoamme. Nyt tuntuu siltä, että poukkoilemme erilaisten hyvien hankkeiden perässä miettimättä pitkäjänteisesti kokonaisuutta. Me emme voi toimia vain yhden taloussuunnitelmakauden aikajänteellä. Miellä pitää olla visioita kolmenkymmenen jopa viidenkymmenen vuoden päähän siitä, mitä tämä kaupunki ja erityisesti kaupunkiseutu tulee olemaan.

 Toinen huomioon otettava asia on koko keskustan liikenteen kehittäminen. Pyrkimyksenä tulee olla yksityisautoilun vähentäminen Hämeenkadulta, jo ilman laadullisetkin seikat edellyttävät sitä. Mielestäni Hämpin parkin rakentaminen antaa alkusysäyksen Hämeenkadun muuttamiseksi joukkoliikennekaduksi. Kunhan myös keskustan länsipuolelle valmistuu vastaava maanalainen pysäköintihalli ns. Kunkun parkki, asia on mielestäni aivan selvä!

Aamulehti 8/2007

Joukkoliikenne tarvitsee tukea

 Hallituksen aikomus nostaa erityisesti dieselveroa vaikuttaa omituiselta, kun hallitusohjelman mukaan pitäisi menetellä päinvastoin. Polttoaineveron korottaminen voi toki palvella pyrkimyksiä hidastaa ilmastonmuutosta, mikä on hallitusohjelman keskeisiä ja kannatettavia kestävän kehityksen periaatteita.

Polttoaineveron korottaminen on myös aiheuttamisperiaatteen mukaisesti oikeansuuntainen toimenpide. Se on tässä suhteessa parempikin kuin ajoneuvoveron korottaminen – saastuttaahan vähäpäästöinenkin auto, jolla ajetaan vaikkapa 30 000 kilomeriä vuodessa, monin verroin enemmän kuin vanha auto, jolla ajetaan vain 3 000 kilometriä.

Mutta veronkorotuksen kohdistaminen dieseliin on perin outo ajatus myös kestävän kehityksen kannalta, kun se on vähemmän saastuttava kuin bensiini.

Erityisen kummalliseksi hankkeen tekee se, että dieselveron korottaminen kohdistuu rankimmin joukkoliikenteeseen sekä rahtiliikenteeseen. Täten sen maksajiksi tulevat paitsi bussimatkustajat ja rahtiliikenteen osalta kaikki kuluttajat, siirtyyhän vero suoraan sekä lipunhintoihin että myös kulutustavaroihin, mm. elintarvikkeiden hintoihin.

Toivottavasti hallitus luopuu dieselveroon kohdistuvista aikeistaan.

Hallituksen budjettikehykseen ei sisälly myöskään suurten kaupunkien joukkoliikennetukea, joka edellisellä vaalikaudella saavutti suurta vastakaikua kaikissa eduskuntapuolueissa, ja jonka tästä syystä yleisesti odotettiin toteutuvan ensi vuoden budjetissa.

Myöskään raideliikenteen kehittämiseen ei olla osoittamassa riittäviä määrärahoja, vaikka puutteet niin rataverkossa kuin kalustossakin ovat ilmeiset ja jokaisen kansalaisen nähtävissä päivittäin. Raideliikenteeseen olisi osoitettava useita satoja miljoonia enemmän kuin mihin hallitus näkyy olevan valmis.

Riippumatta siitä, mihin hallitus budjettiesityksessään päätyy, on Tampereella lisättävä joukkoliikenteen palvelukykyä. Pääväylien ruuhkien helpottamiseksi ja ilman laadun parantamiseksi on viivytyksettä ryhdyttävä kohentamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kaupunginvaltuustossa on jo vuosikaudet vallinnut ainakin puheiden ja ohjelmien tasolla suuri yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa joukkoliikenne on avainasemassa. Joukkoliikenteen vetovoimaa on parannettava myös kaupunkilaisten tasavertaisten liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi.

Tampereen budjettikehykseen sosialidemokraatit esittivät kaupunginhallituksessa kahden miljoonan euron lisäystä liikennelaitoksen palveluiden hankintaan., jotta lippujen hintoja voitaisiin alentaa sekä erityisesti vuorotiheyttä parantaa. Kokemus on osoittanut, että juuri parempi vuorotiheys tuo lisää matkustajia ja nostaa lipputuloja. SDP esitti myös palvelubussitoiminnan kehittämiseen miljoonan euron lisäystä.

Myös joukkoliikennekaistojen ja liikennevaloetuisuuksien toteuttamiseen olisi saatava vauhtia.

Vetoamme valtuuston enemmistöryhmään, jotta se budjetin jatkokäsittelyssä voisi kääntyä joukkoliikenteelle suosiollisemmalle kannalle. Ohjelmista ja puheista on korkea aika siirtyä tekoihin. Uskomme, että eri ryhmissä on lukuisasti valtuutettuja, jotka ajattelevat näin.

Unilukkarina XL-ryhmässä voisi toimia hallituksen ympäristöasiantuntija Oras Tynkkynen, jolla kyllä on riittävästi asiantuntemusta, uskoaksemme myös alttiutta vaikuttaa kestävään kehitykseen konkreettisin toimin.

Hanna Tainio                           Pauli Ruoholahti

Ilmastokonferenssi

Tampere-talo 30.11.2005

Hyvät kuulijat!

Ilmastonmuutos on tällä hetkellä yksi ihmiskunnan merkittävimmistä haasteista. Uusimpien tutkimustulosten mukaan ilmastonmuutos on jo havaittavissa, ja siitä aiheutuu arktisella alueella suuria fyysisiä, ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia muutoksia. Arktisen alueen ilmastonmuutos voimistaa edelleen maailmanlaajuista ilmastonmuutosta, jonka ennustetaan muun muassa lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä ja kasvattavan niiden tuhovoimaa sekä muuttamaan maapallon eliölajistoa. Ilmastonmuutosta voidaan torjua merkittävästi, mutta kehityksen suunnan muuttamiseksi tarvitaan päättäväisiä toimia niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Minulla on ilo toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Tampereelle ja Tampere-taloon. Tampere on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupungeista. Arvioidaan, että vuoteen 2030 mennessä Tampereen seudulle muuttaa noin       50 000 uutta asukasta.

Jatkuva ja suhteellisen nopea väestönkasvu asettaa haasteita Tampereen kaupunkiympäristölle. Suurimpia kasvun ympäristölle aiheuttamia uhkia ovat ajoneuvoliikenteen kasvu ja siitä seuraavat ilmanlaatu- ja meluongelmat sekä luonnon monimuotoisuuden heikentyminen. Uusien asukkaiden vastaanottaminen edellyttää uusien asuinalueiden kaavoittamista ja uusien liikenneväylien rakentamista.

Tampereen kaupungin merkittävimmät ilman kuormittajat ovat liikenne, energiantuotanto ja teollisuus. Paikallisten päästöjen lisäksi ilmanlaatuun vaikuttavat myös muualta kulkeutuvat epäpuhtaudet.

Kaupunkistrategiassa on kiinnitetty huomiota siihen, että ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi kaupungin tulee arvioida toimintansa ja päätöstensä ekologisia vaikutuksia sekä muuttaa toimintaansa ympäristön tilan kehityksen edellyttämällä tavalla. Yksi Tampereen kaupungin tärkeimmistä arvoista onkin yhteisöllisyys ja vastuu ympäristöstä. Kaupunki kantaa vastuun toimintansa ja kasvunsa aiheuttamasta ympäristökuormituksesta. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla kaupunki pyrkii turvaamaan ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön hyvän tilan. Näin myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus elää viihtyisässä, terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä.

Kaupunkistrategiassa on tavoitteeksi asetettu tasapainoinen ja kestävä yhdyskuntarakenne. Kaupunki kehittää maankäyttöä, asumista, liikennejärjestelmiä ja ympäristövaikutusten arviointia siten, että se voi vastaanottaa kasvun hallitusti ja kestävän kehityksen asettamissa rajoissa. Tämän onnistumiseksi tulee luoda liikennejärjestelmä, joka vähentää yksityisautoilun tarvetta ja edistää joukkoliikenteen käyttöä. Parhaillaan Tampereella käydään vilkasta keskustelua tulevista joukkoliikenneratkaisuista. Eräänä tulevaisuuden vaihtoehtona on siirtyminen raideliikenteeseen eli ns. pikaratikka. Tämä kuitenkin jakaa voimakkaasti niin päättäjiä kuin kuntalaisiakin. Monet näkevät pikaratikan vain taloudellisena rasitteena tuleville sukupolville. Ei uskota, että sillä olisi riittävästi käyttäjiä tai että se selviäisi meidän ilmasto-olosuhteissamme. Toiset näkevät sen taas merkittävänä liikennemuotona, nopeutensa ja ilmansaatteettomuutensa vuoksi. Uskotaan, että vain se pystyy tarjoamaan todellisen vaihtoehdon yksityisautoille. 

Tasapainoisen ja kestävän yhdyskunnan toteuttaminen edellyttää lisäksi seudullisten vesi- ja jätehuoltoratkaisujen kehittämistä sekä energiankäytön tehostamista. Energiankäytön tehostamisella pyritään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tämä edellyttää erityisesti liikenteen polttoainekäytön vähentämistä ja tuotannon energiatehokkuuden parantamista.

Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö tarkkailee ilmanlaatua yhteistarkkailusopimuksessa mukana olevien energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa. Ilmanlaatua seurataan kahdella kiinteällä ja yhdellä siirrettävällä mittausasemalla. Mittausasemilla mitataan mm. typen oksidien, hiilimonoksidin, otsonin, leijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia ilmassa. Käytössä on lisäksi kaksi sääasemaa. Ilmanlaadun mittausjärjestelmä ajanmukaistettiin keväällä 2004.

Toivotan teidät tervetulleiksi Tampereelle, Suomen vetovoimaisimpaan kaupunkiin. Toivon, että saatte paljon ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa ilmastoasioista ja toivottavasti ehditte myös tutustua Tampereeseen ja sen tarjoamiin palveluihin.

Tampereella vietetään parhaillaan valoviikkoja jo 40. kerran. Valokuviot loistavat Tammerkosken vesivoimalla tuotetulla sähköllä ja luovat valoa ja tunnelmaa keskustaan vuoden synkimpänä aikana.