Budjettipuhe 17.11.

Hannan budjettipuhe 17.11.2008

Herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

 Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on kuntien perustehtävä. Tämä tehtävä onnistuu vain vakaan kuntatalouden turvin. Hyvä talous puolestaan ei ole mikään onnekas sattuma, vaan pitkäaikaisen työn tulos, joka syntyy vastuullisella talouspolitiikalla niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Selviytyäkseen kunnan on edistettävä tulonmuodostuksen perustaa. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, tonttimaata ja hyviä logistisia yhteyksiä. Asukkaat tarvitsevat hyviä palveluja ja kohtuuhintaisia asuntoja.

 Onnistuakseen talouden hallinnassa Tampereen on saatava toimintamallin uudistus toimimaan hyvin. Tilaajaosaaminen on saatava kuntoon, mutta myös oman palvelutuotannon on uudistuttava. Koko organisaation on oltava varmoja ylimmän johdon ja meidän päättäjien sitoutumisesta kaupunkimme toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Henkilöstön on voitava luottaa siihen, että he pääsevät vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin jo suunnitteluvaiheessa.

 Jotta kaikki edellä mainitsemani toteutuisi, tulee meidän selvitä kuntatalouttamme nyt uhkaavista suurista haasteista. USA:sta alkaneen ns. subprime-lainakriisin johdosta koko maailman talous on erittäin nopeasti syöksynyt taantumaan. Euroalueella todettiin taantuma virallisesti viime viikolla, kun talouden kasvu oli negatiivinen toisena vuosineljänneksenä peräkkäin. Maamme kasvuennusteita on johduttu korjaamaan syksyn aikana jatkuvasti alaspäin, 29.10.2008 elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennusti maallemme pahimman skenaarion mukaan nollakasvua vuosiksi 2009-2010.

 Tätä talouden alamäkeä on verrattu 1990-luvun talouslamaan. Nyt kriisi on globaali, silloin se johtui paljon omista toimistamme. Nyt olemme EU:n ja rahaliiton jäsen, näköpiirissä ei ole vastaavaa radikaalia äkkirysäystä kuin silloisen Neuvostoliiton kaupan romahdus. Yritysten taseet ovat tänä päivänä vahvat, pankit hyvässä kunnossa ja valtion talous Euroalueen vahvimpia. Itse tulin kaupunginhallituksen jäseneksi vuonna 1993 enkä voi unohtaa meidän päättäjien tunnelmia, kun lähes voimattomina seurasimme kasvavia työttömyys- ja toimeentulotukimääriä. Kaikesta oli tuolloin pakko juustohöylätä kovalla kädellä. Toivottavasti emme tulevina vuosina joudu vastaavaan tilanteeseen, sillä1990-luvun laman kaikkia laskuja ei ole vieläkään maksettu.

 Toivotaan, että Washingtonissa viime lauantaina 15.11.2008 G 20-maiden antama julistus maailman talouden vakauttamiseksi on hyvä alku tässä erittäin haasteellisessa, ainutlaatuisessa ja hyvin paljon luottamukseen perustuvassa talouden vakauttamisponnistuksessa.

 Itse edustan – joidenkin mielestä vanhanaikaista - Keynesiläistä koulukuntaa, joka korostaa julkisen vallan suurta merkitystä taloustaantumien tasoittajana. Nyt maamme hallituksen tulisi nopeasti lähteä elvyttämään taloutta mm. panostamalla voimakkaasti rakentamiseen, infrastruktuuri-investointeihin jne. Kohteina olisivat välttämättömät hankkeet, jotka kannattaa tehdä aikana, jolloin yksityissektori vetää henkeä ja jolloin kustannustaso on normaalia alhaisempi.

Mielestäni kaupungin ensi vuoden investointibudjetin korkea taso edustaa tätä linjaa ja on siis hyvin perusteltu. Käyttötalouden puolella meidän ei tarvitse lähteä paniikinomaisiin leikkauksiin. Olen samaa mieltä kuin valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Raimo Sailas 10.11.2008 ilmestyneessä Kauppalehdessä: Juustohöylät piiloon! Tampereella on oltava varaa ensi vuonna mm. palveluissamme olevien Koukkuniemen tapaisten kipupisteiden korjaamiseen.

 

Budjetti vie, budjetti tuo

 Tuleva vuosi on korutonta kertomaa monelle tamperelaiselle: terveydenhuollon asiakasmaksut nousivat tämän vuoden elokuussa, samoin päivähoito kallistui monelta keskituloiselta perheeltä. Myös veden hinta nousee ensi vuonna sekä käyttö- että perusmaksujen osalta. Ruuan hinta on noussut viimeisen vuoden aikana peräti 10,2 %. Mutta vastaavasti toimeentulotuki ei ole noussut, vaan se on jäänyt selvästi miinukselle suhteessa ansiotuloon. Monet perheet, yksinhuoltajat, eläkeläiset ja sairaat ovat jo nyt ahtaalla. Myös keskituloisilla perheillä on vaikeuksia. Olen saanut viestejä tamperelaisista todella köyhistä perheistä, joiden määrä tulee varmasti ensi vuoden aikana nousemaan. Olen tästä erittäin huolissani.

Työttömyyden ennustetaan kääntyvän nousuun, mitä jo ennakoi monet suuret lomautukset ja irtosanomiset täällä Tampereellakin. Tämä aiheuttaa hyvinkin nopeasti toimeentulomenojen kasvun. Meidän tulee varautua tähän.

 Kaupungin taloudellinen tilanne näytti vielä keväällä varsin hyvältä, verotulot kasvoivat ennätystahtia ja maan myynnistä saamme tänä vuonna tuloja ennätykselliset yli 50 miljoonaa euroa. Vastaavasti menotkin ovat kasvaneet poikkeuksellisen voimakkaasti, jopa noin 10 %.

Nyt käsiteltävänä oleva vuoden 2009 budjettiesitys on valmisteltu osittain tiedoilla, joissa viimeaikaista negatiivista kehitystä ei ole huomioitu. Siksi näyttääkin todennäköiseltä, että joudumme vuoden mittaan avaamaan budjetin. Siksi varmaan me kaikki tunnemme epävarmuutta hyväksyessämme tätä esitystä.

Budjettiesitys toteuttaa kiitettävästi kaupunkistrategiaa, jonka tavoitteisiin pyritään kuuden ydinprosessin avulla: lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ja kaupunkiympäristön kehittäminen.

 

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Lasten ja nuorten kasvun tukeminen on valtuuston määrittelemiä strategisia painopistealueita ja se näkyykin budjettiesityksen hengessä. Tosin käytäntö, ainakaan tähän mennessä, ei osoita tämän tavoitteen saavuttamisen onnistumista monelta osin. Kesäkuussa ilmestyneen Kuusikkokuntien eli kuuden suurimman kaupungin raportin mukaan lastensuojelun kustannusten reaalikasvu on Kuusikkokunnissa ollut viiden viime vuoden aikana keskimäärin 5-6 % vuosittain. Tampereellakin tilanne on sellainen, että olemme joutuneet tämän vuoden aikana lisäämään rahaa lastensuojeluun ja erityisesti sijaishuoltoon. Esimerkiksi viime kesäkuussa valtuusto lisäsi 2,5 M€ tähän tarkoitukseen ja toinen reilun miljoonan euron lisäys tehtiin tänä syksynä. Tästä voi päätellä, että kaupungin oma toiminta ei ole voinut kehittyä talousarviossa hyväksyttyjen tavoitteiden suuntaisesti eli strategian painopisteen siirtäminen korjaavasta työstä kohti varhaista puuttumista ja tukea sekä ennaltaehkäisevää työtä ei ole toteutunut.

Alas ajettu kouluterveydenhuolto on nähty yhtenä syynä lasten ja nuorten pahoinvointiin. Kahden vuoden takaisessa Valtiotarkastusviraston selvityksessä todettiin, että Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan lääkäriä kohden saisi koulussa olla enintään 2 100 oppilasta. Tampereella on 4 200 oppilasta lääkäriä kohden eli olemme vielä kaukana suosituksesta. 

Meidän ei pidä tyytyä vaurioiden korjaamiseen, vaan on määrätietoisesti kehitettävä ennaltaehkäisyä. Ongelmiin on puututtava alkuvaiheessa ja yhdessä perheen kanssa on säännöllisesti arvioitava tilannetta riittävän pitkäjänteisesti. Erityisen huolissani olen 16-20 -vuotiaista nuorista miehistä, jotka ovat pudonneet turvaverkon ulkopuolelle. Oppilashuolto on saatava ajan tasalle. On parempi vahvistaa päivähoitoa ja kouluja eli huolehtia, että niissä on riittävän pienet ryhmäkoot, kuin lisätä asiantuntijoiden vastaanottaja. Kouluihin tarvitaan lisää päätoimisia koululääkäreitä, terveydenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreita. Tampereella arvioidaan tarvittavan 3-4 päätoimista koululääkäriä, jotta päästäisiin edes suositusten mukaiseen kolmeen terveystarkastukseen peruskouluaikana. Rahan lisäksi meidän pitää kehittää toiminnan sisältöjä, moniammatillisia tiimejä, helpottaa tiedon kulkua asiantuntijoiden välillä ja tehdä ns. saumattomia palveluketjuja. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pitää päästä jonottamatta ja kynnyksen hoitoon hakeutumiseen ja pääsyyn pitää olla mieluummin liian matala kuin korkea.

Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa budjettiesitys lupaa parantaa muun muassa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatua, lasten, nuorten ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevää työtä ja varhaista tukea laajennetaan, lastensuojelun palveluja uudistetaan, luovuus ja kulttuurikasvatus vakiinnutetaan.  Hyvinvointineuvola laajenee siten, että malli on käytössä vasta vuoteen 2011 mennessä koko kaupungin alueella. Hidas laajenemisvauhti on pettymys, mutta vauhtia tärkeämpi on kuitenkin neuvolatoiminnan sisällöllinen kehittäminen. Siinä ei ole onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla. Olen saanut neuvoloista viestiä, että nykyisillä resursseilla voidaan tehdä vain pintaraapaisuja ongelmien pintaan. Tähän tulee kiinnittää vakavaa huomiota tulevina vuosina. Valtuusto ei saa unohtaa vastuutaan.

Olenkin hyvin iloinen, että ryhmien välissä neuvotteluissa huoli lapsista ja nuorista oli yhteinen meille kaikille. Koululääkäreiden ja oppilashuoltopalveluiden lisääminen nähtiin erittäin tärkeäksi asiaksi. Oppilashuollossa on tärkeää vahvistaa moniammatillisten tiimien työskentelyä. Siksi esitänkin, että sivulle 63 tehdään seuraava lisäys: ”Koululaisten oppilashuoltopalveluita kehitetään valtakunnallisten suositusten mukaisesti moniammatillisten tiimien toimintaan vahvistamalla”.

Tampere-lisään eli lasten kotihoidon kunnalliseen lisään varataan budjettiin ensi vuodelle 4 miljoonaa euroa. Uskotaan, että jos lisän ansiosta päivähoidon tarve vähenee 90 paikalla, voidaan yksi päiväkoti jossain tulevaisuudessa jättää rakentamatta.  Käytäntö tulee näyttämään, miten Tampere-lisä vaikuttaa päivähoidon kysyntään. Periaatteessa se tuo lapsiperheille kaivatun valinnanvapauden lapsen hoitotavasta, mutta onko se todellinen vaihtoehto pienituloiselle perheelle. Perheelle, jossa lisä leikkaa toimeentulotukea, todennäköisesti se ei ole.  Työmarkkinoiden vetovoima tai työttömyyden kasvu lienevät kuitenkin tärkeimmät lapsen hoitotavan valintaa ohjaavat tekijät.

 

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen

Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen ydinprosessin puitteissa budjettiesitys panostaa muun muassa toisen asteen koulutuksen vetovoimaisuuden ja kansainvälisyyden sekä korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen vahvistamiseen. Tavoitteena on myös työvoiman saatavuuden turvaaminen, yrittäjämyönteisyyden lisääminen sekä toimialakohtaisten ympäristöjen kehittäminen.

 Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, tonttimaata ja hyviä logistisia yhteyksiä. Menestyksen pohjana olevaan osaamiseen on jatkuvasti panostettava. Opetuksen tasosta ja resursseista on huolehdittava niin perusopetuksessa, ammatti- ja lukiokoulutuksessa kuin korkeakoulutuksessa. Erityistä valppautta tamperelaisilta vaaditaan tilanteessa, jossa korkeakoululaitosta ollaan uudistamassa. Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyöhanke vahvistaa tutkimuksen ja koulutuksen kilpailukykyä myös kansainvälisesti. Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun yhdistäminen tuo vastaavia etuja. Kaupungin tulee huolehtia myös Tampereella opiskelevien sosiaalisesta asuntotuotannosta. Tällä hetkellä opiskelija-asuntotilanne on poikkeuksellisen huono. Edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen niin opiskelijoiden kuin muidenkin tarpeeseen on parhaita tapoja tukea työllisyyttä. Peräänkuulutan valtuuston vastuuta tässä asiassa.

Tampere on jo nyt hyvien palvelujen, osaamisen ja luovuuden kansainvälinen kasvukeskus, ja kehitystä pitää määrätietoisesti ohjata edelleen tähän suuntaan. Kansainvälistyminen lähtee päiväkotien ja koulujen suvaitsevuus- ja kansainvälisyyskasvatuksesta sekä koulujen laajenevasta kieltenopetuksesta. Peruskoulun kielivalintojen monipuolisuus pitää turvata. Kaupungin tulee tukea aktiivisesti oppilaitosten, korkeakoulujen ja eri yhteisöjen kansainvälistymistä. Tampere lujittaa imagoaan toimimalla aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Kaupunki kehittää kansainvälisiä yhteyksiään etenkin Euroopan unionin suuntaan ja lujittaa myönteistä kansainvälistä imagoaan. 

Tampere kehittyy kohti monikulttuurisuutta. Maahanmuuttajat ovat tervetullut voimavara, joka rikastuttaa kaupungin kokonaiskuvaa ja perustamperelaisten elämää. Monikulttuurisuuden edistäminen on asetettava tärkeäksi työsaraksi ja tähän työhön maahanmuuttajat osallistuvat tasavertaisina yhteistyökumppaneina.

Kaupungin elinehtojen turvaaminen edellyttää aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Tampereen seudun kuntien on oleellisesti parannettava maankäytön ja muun suunnittelun yhteistyötä ja luotava pohja pitemmällä aikajänteellä toteutuvalle toiminnallisesti, liikenteellisesti ja palveluiltaan yhtenäiselle kaupunkikokonaisuudelle. Seudullista elinkeinoyhtiötä ollaan juuri perustamassa. Se ei kuitenkaan vielä riitä, yhtiöllä pitää olla myös riittävät toimintaedellytykset. Seutuyhteistyössä on seuraavalla valtuuskaudella näytönpaikka. Selvityksiä on tehty ja erilaiset työryhmät ovat istuneet ja tuottaneet raportteja. Nyt tarvitaan päätöksiä asioiden teenpäin viemiseksi, ja niihin tulee kaikkien seudun kuntien sitoutua, myös taloudellisesti. Muuten seutuyhteistyö on vaarassa jäädä hallinnolliseksi näpertelyksi.


Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Kolme neljästä lääkäristä arvioi, että Suomessa perusterveydenhuolto on kriisissä, uutisoitiin viikko sitten MediUutisissa. Keskeinen syy tähän on, että perusterveydenhuollon työ on huonosti organisoitu. Muita syitä ovat potilaiden runsaat ei-lääketieteelliset ongelmat, liika byrokratia ja rahapula. Tuttuja asioita meillä Tampereellakin. Miksi sitten yksityiset lääkärifirmat pystyvät houkuttelemaan lääkäreitä? Paremman palkan ohella tärkein syy on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä. Mielestäni meidän on julkiselle sektorilla pakko ottaa nämä viestit vakavasti ja muuttaa henkilöstöpolitiikkaamme tältä osin tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi, muuten emme pysty kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Tämä koskee muitakin kuin sosiaali- ja terveydenhuoltosektoria. Tässä vaiheessa teenkin henkilöstöpolitiikkaan liittyvän lisäyksen sivulle 129. Sinne lisätään lause ”Määräaikaisen sijaisten vakinaistamista jatketaan”.

Budjettiesityksen mukaan esimerkiksi hammashuollon palvelujen saatavuutta parannetaan niin, että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut hoitotakuun edellyttämässä ajassa. Lisäksi tehostetaan terveysneuvontaa ja lisätään vajaatyökykyisten työllistämistä kaupungin organisaatiossa. Kaupunkilaisten terveyden edistämiseen otetaan mukaan myös kolmas sektori. Budjettiesitys lupaa myös päivystysaseman odotusaikojen lyhenevän. 85 prosenttia apua tarvitsevista pääsee vastaanotolle alle kahdessa tunnissa. Kaikki erittäin hyviä tavoitteita, mutta voidaanko ne saavuttaa näillä resursseilla?


Vanhukset ovat voimavara

’Oma koti on kullan kallis’, meille kaikille kaikissa elämänvaiheissa. Tulevaisuudessa yhä useamman vanhuksen kotona asuminen ja elämänlaatu on riippuvainen joustavista ja tarvittaessa ympärivuorokauden kotiin saatavilla olevista palveluista ja hoidosta. Tarvitaan myös mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen ympärivuorokautisten palvelujen ja hoidon turvin. Lisäksi tarvitaan laitoshoitoa, joka turvaa hyvän elämänlaadun asujalleen.

Vanhus- ja hoitotyö tarvitsee tekijänsä. Vetovoimaisessa vanhustyössä tekijöitä on oltava tarpeeksi ja heidän on oltava motivoituneita vaativaan työhönsä! Heillä on oltava oikeanlaista osaamista asiakkaidensa kohtaamiseen. Heillä pitää olla myös mahdollisuus toteuttaa osaamistaan työssään. Heillä on oltava esimiestensä ja johdon varaukseton tuki ja mahdollisuudet jatkuvaan työssä oppimiseen ja kouluttautumiseen. Lisäksi tarvitaan sekä asukkaalle hyvä asuin- ja hoitoympäristö että työntekijälle hyvä työympäristö, jossa voidaan hyödyntää paras mahdollinen, asiakaslähtöinen turva- ja hoivateknologia. Vetovoimaisessa työssä työntekijä kokee olevansa alansa osaaja ja oman työnsä asiantuntija. Hyvinvoiva työntekijä on paras elämänlaadun ja hyvien palvelujen tae niitä tarvitsevalle vanhukselle.

 Tänään päätetään paitsi nyt palveluja tarvitsevien ja palvelujen piirissä olevien ikäihmisten elämänlaadusta myös tulevaisuuden vanhusten palvelujen ja vanhustyön reunaehdoista. Tänään tarvitaan kuntoutusta ja kuntoutusosaamista kaikkialla missä vanhukset kohtaavat palvelut. Vanhusten kotona asumisen edellytyksiä pitää vahvistaa edelleen. Tarvitsemme myös tarpeita vastaavat hoitoympäristöt. Koukkuniemen alueelle tarvitaan kokonaisvaltainen perusparannus- ja lisärakentamisohjelma. Hoitoympäristöjen uudistaminen ja uudisrakentaminen pitää aloittaa viivytyksittä.

Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseenkin on ensi vuonna tiedossa joitakin parannuksia.  Mm. kaikki omaishoidon tuen kriteerit täyttävät ihmiset pääsevät tuen ja ao. palvelujen piriin. Kuitenkin täällä Tampereella ollaan huomattavasti jäljessä valtakunnallisista suosituksista omaishoidossa olevien määrässä.  Suositus on 5-6 % 75-vuotta täyttäneiden ikäluokasta, määrä Tampereella on vain 2,2 %. Siksi tavoitetta tälläkin sektorilla riittää, emmekä voi olla tyytyväisiä, sillä hyvältä näyttävät tilastot ovat osin harhaa.

Koukkuniemi on ollut negatiivisessa mielessä otsikoissa vähän väliä – eikä syyttä. Meidän kaikkien kunnia-asia on selvittää siellä olevat epäkohdat ja henkilöstövajeet sekä korjata ne. On erittäin hyvä, että kaikki ryhmät ovat tässäkin asiassa yhtä mieltä ja yhdessä päätämme tänään ryhtyä toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Tämän asian korjaaminen on meille demareille budjettisopimuksen kynnyskysymys

 

Joukkoliikenne nousuun

Kaupunkiympäristön kehittäminen ydinprosessin puitteissa lisätään ensi vuonna esimerkiksi kaupunkiseudun kuntien yhteistyötä kaavoituksen, liikenteen ja asumisen suunnittelussa. Joukkoliikenteen kasvu pyritään samaan henkilöautoliikenteen kasvua suuremmaksi. Kaavoituksella mahdollistetaan rakentamisen riittävä taso: uutta kerrosalaa kaavoitetaan 200 000 neliötä ja muuta kerrosalaa puolet vähemmän.

Joukkoliikenteen suosiminen on kestävän kehityksen edellytys ja ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussakin joukkoliikenne on avainasemassa. Joukkoliikenteen vetovoimaa on parannettava myös ihmisten tasavertaisen liikkumisen turvaamiseksi. Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa joukkoliikenne on sovitettava yhteen asumisen ja palveluiden kanssa.

Tampere on vahvassa ruuhkautumiskierteessä ja liikenne tuottaa viidenneksen hiilidioksidipäästöistä. Siinä on kaksi hyvää syytä panostaa joukkoliikenteeseen. Tutkimusten mukaan tärkeimmät syyt valita joukkoliikenne ovat lipun hinta, vuorotiheys ja matka pysäkille. 10 %:n hinnanalennus kasvattaa matkustajamäärää 3 %:lla. Matkustajamäärän kasvaminen mahdollistaa palvelun parantamisen, mikä tuo lisää asiakkaita. Näin luodaan positiivinen kierre.

Bussilippujen hinnan laskeminen on meidän sosialidemokraattien keskeinen tavoite useimmissa suurissa kaupungeissa, ja siksi tuntuikin mahdottomalta hyväksyä tämä budjettiesitys, jossa esitetään lippujen hinnan nostoa. Vaarana on, että suotuisa matkustajamäärien kehitys pysähtyy tai kääntyy jopa laskuun. Mielestäni tämä ei ole kestävää eikä järkevää politiikkaa. Korotuksista luopuminen oli jopa meille budjettisovun kynnyskysymys. Ryhmien välissä neuvotteluissa onneksi kävi ilmi, ettemme ole ryhmänä yksin vastustamassa bussilippujen hintojen korotuksia, vaan muukin ryhmät mm. vihreät ajattelivat asiasta samalla tavalla. Ilolla yhdymme tästä pian tehtävään esitykseen.

Lippujen hinnan ennallaan pitämisen ohella toinen ryhmällemme tärkeä asia on eläkeläisten alennuslipun aikarajoituksen poistaminen. Se, että eläkeläiset saavat käyttää alennuslippua vain klo 9-14 välisenä aikana rajoittaa heidän elämäänsä huomattavasti.  Perusteluina aikarajoituksen poistolle on, että varsinkin ilta-aikana halvempi lippu edistää senioreiden kulttuuritoimintoihin mm. teattereihin ja konsertteihin osallistumista ja mm. Vaari-työryhmässä esiin nostettua kulttuuri- ja liikuntasetelin käyttöä. Se lisäisi myös turvallisuutta ja edistäisi ikäihmisten vireänä pysymistä. Ovatpa jopa Kauppahallin kauppiaat toivoneet tätä.

Toinen tähän liittyvä tärkeä asia on, että työkyvyttömyyseläkeläiset rinnastetaan tässä asiassa eläkeläisiin. Esitänkin, että sivulle 125 tehdään seuraava lisäys: ”Matkakorttijärjestelmän käyttöönoton jälkeen selvitetään mahdollisuus poistaa aikarajoitus eläkeläisten bussien alennuslipuista ja työkyvyttömyyseläkeläisten rinnastamisesta muihin eläkeläisiin”. 

Raideliikenteen suunnittelussa on pidetty riittävän pitkä tuumaustauko. VR:n kanssa on selvitettävä lähijunaliikenteen mahdollisuudet ympäristökuntiin. Katuraitiotie on toteutettava välille Lentävänniemi – Hervanta/Vuores. Joukkoliikenteen on oltava seudullista, ja seudun kuntien on otettava siitä vastuunsa.

Uusien kevyen liikenteen väylien rakentaminen ja huolto myös talvella on perusteltua paitsi liikennepoliittisesti myös meidän kaikkien terveyden kannalta.

 

Koulurakennuksiin panostetaan

Ensi vuonna nettoinvestointien kokonaismäärä on 141,8 miljoonaa euroa. Investointimenot kasvavat 18,3 miljoonaa euroa tästä vuodesta. Talonrakennushankkeissa panostetaan muun muassa Hatanpään koulun tilatarpeisiin, Hatanpään lukioon ja Pohjois-Hervannan koulun perusparannukseen. Nämä ovat tärkeitä kohteita.

Suuria investointikokonaisuuksia ovat kaupunkiympäristön kehittämisen hankkeet. Liikenneväylien, viheralueiden sekä telematiikan investointeihin käytetään yhteensä 53 miljoonaa euroa. Määrärahassa on mukana myös Ratinan ja Vuoreksen liikenneväylien ja viheralueiden suunnittelu- ja rakennusmenot, yhteensä 15,9 miljoonaa euroa. Ratinaan ja Vuorekseen satsataan kaikkiaan 19,1 miljoonaa euroa.

Merkittävimpiä uusia aluehankkeita ovat esimerkiksi Mäyrämäki ja Vuoreksen puistokatu Vuoreksessa sekä Linnainmaalla Koilliskeskuksen liittymäjärjestelmien rakentaminen valmiiksi. Osansa vaatii myös Särkijärven silta. Puistoihin tehtävistä remonteista merkittävin on Vanhan kirjastotalon puiston peruskorjauksen aloittaminen.

Valitettavaa on, että tässä taloudellisessa tilanteessa joudumme karsimaan tärkeitä sekä pitkään ja hartaasti odotettuja investointeja kuten Näsilinnan (Hämeen Museon) perusparannus ja keskustan monitoimitalon (vanha Kauppaoppilaitos) rakentaminen. Toivottavasti voimme palata niihin mahdollisimman pian.

Lopuksi teen vielä yhden muutosesityksen sivulle 165. Siellä 3. kappaleessa otetaan pois lauseesta ”Työllisyydenhoidon palveluyksikkö tuottaa seuraavia palveluita; kuntouttava työtoiminta mukaan lukien Koho –palvelut nuorille, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus niiltä osin kun kaupunki siltä palveluita tilaa, työvoimapoliittiset projektit, kotouttamislain mukaisten harjoittelupaikkojen järjestäminen maahanmuuttajille, asiakaspalveluyhteistyön kehittäminen koskien Tampereen Invalidien Työtukea (Titry) ja työllistämiskeskus Etappia sekä koordinaatiotehtävät koskien sosiaalisen yrittäjyyden kehittämistä, osatyökykyisten työllistymisen edistämistä ja työllisyyden hoidon paikallisen ja seudullisen yhteistyön kehittämistä.”  pois sanat ”kotouttamislain mukaisten”.

 

Hyvät kuulijat!

Vuoden 2009 budjettiesitys tultaneen hyväksymään yksimielisesti. Tätä pidän erittäin tärkeänä asiana, sillä yksimielisyyttä tarvitaan, kun edessämme ovat taloudellisesti vaikeat ajat ja ikärakenteen nopeasta ”vinoutumisesta” aiheutuvat haasteet. Vastuu pitää kantaa yhdessä.

Tampereella moni asia on hyvin, mutta paljon on vielä korjattavaa – tosin maailmaa ei varmaan koskaan saada täysin valmiiksi. Juuri käydyt kunnallisvaalit asettavat meille kullekin paineita täyttää annettuja lupauksia.  Paljon voidaan kuitenkin tehdä myös pienellä rahamäärällä ja moni epäkohta on korjattavissa muilla tavoin, mm. johtamiseen ja esimiestyöhön panostamalla ja työtapoja muuttamalla. Meille sosialidemokraateille ns. kärkihankkeita ensi vuodelle ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantaminen, ikäihmisten hyvä hoito ja hoiva sekä joukkoliikenteen toiminta- edellytysten parantaminen mm. pitämällä lippujen hinnat nykyisellä tasolla. Mielestäni taloudellinen tilanne huomioiden nämä tavoitteet toteutuvat kohtuullisesti sen jälkeen, kun ryhmät yhdessä sopivat joistakin korjauksista ja resurssilisäyksistä budjettiesitykseen. Olemme vastuullisesti mukana hyväksymässä esityksen. 

Useissa budjettikokouksissa olemme verranneet budjetteja leipomistuotteisiin. Hyvinä aikoina on tehty kermakakkubudjetteja ja vastaavasti reikäleipäbudjetteja huonompina aikoina. Mietin pitkään sitä, mikä nyt käsiteltävänä oleva budjettiesitys voisi olla. Päädyin rievään. 

Seuraava lainaus on Linkosuon leipomon sivuilta ja siellä todetaan näin:

"Rievän juuret ovat Tampereella. Rievä on kotoinen ruokaleipä, jonka tärkein maun antaja on ohra. Se leivotaan aina hyvin löysästä taikinasta ja paistetaan korkeassa lämpötilassa, jolloin sen sisään muodostuu suurehkoja "rakkuloita". Rievä on parhaimmillaan juuri leivottuna. Siitä juontaa alkunsa sen nimi, sana rievä on vanhaa suomea ja tarkoittaa tuoretta."

Rievän valmistusohjeessa voisi kiinnittää huomiota useampaankin mielenkiintoiseen yksityiskohtaan. Minua erityisesti säväyttivät nämä tuoreessa rievässä olevat suurehkot rakkulat. Toivottavasti tämä budjettiesitys ei kuitenkaan sisällä tyhjiä rakkuloita tai kuplia. Ensi vuosi näyttänee alkavatko kuplat puhjeta hallitsemattomasti vai pidämmekö me ohjat käsissämme ja yhteistyössä torjumme uhkat ja voitamme haasteet tamperelaisten parhaaksi. Perinteet velvoittavat meitä hoitamaan hyvin ja vastuullisesti tamperelaisten asioita.