Tampere lapsiperheiden hyvinvoinnin ykköseksi

Tampere voisi olla lapsiperheiden hyvinvoinnin mallikaupunki, uudenlaisen perhepolitiikan pilottipaikkakunta. Tällaista mallia hahmottelivat tiistaina professori Matti Rimpelä ja lääk. tri, pormestariehdokas Hanna Tainio. Rimpelä kannusti panostamaan lapsiperheisiin ohjelmalla, jonka tulisi ulottua parin – kolmen vaalikauden yli. Tainio ilmoitti sitoutuvansa tällaisiin tavoitteisiin ja olevansa valmis ajamaan ohjelmaa.

Tainio totesi, että Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisnuoret ovat oppimisessaan maailman ykkösiä, mutta lastensuojelumenojen raju kasvu kertoo, että kaikilla ei mene hyvin. Psykiatrisessa hoidossa olevien nuorten määrä on kaksinkertaistunut 90-luvulta näihin päiviin, samassa suhteessa ovat huostaanotot lisääntyneet

– Lastensuojeluun osoitetut määrärahat eivät riitä. Kesäkuussa kaupunginvaltuusto joutui lisäämään niitä 2,5 miljoonalla eurolla, siis vuoden puolivälissä. Rahaa siis ollaan kyllä valmiita sijoittamaan ongelmien ja häiriöiden hoitamiseen. Mutta sillä rahalla olisi saatu myös 50 uutta työntekijää torjumaan ongelmia ennalta. Vaikka ongelmat on hoidettava, olisi samalla panostettava ennalta ehkäisyyn, Tainio painotti.

Retoriikasta käytännön toimiin
Rimpelä muistutti, että liki puolet väestöstä elää perheissä, joissa on alle 18-vuotiaita lapsia, joten asia koskettaa todella suuria joukkoja. Poliitikoilla on toki hyviä pyrkimyksiä, mutta ne ovat jääneet retoriikan tasolle. Olisi edettävä käytännön toimiin.
– Hoidot ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Lastensuojelun kuntamenot ovat 405 M€, kasvu on ollut kuudessa vuodessa 243 M€.

Mutta onko kasvu todellista? Sitä ei tiedetä, sillä käyttökelpoista tutkimustietoa ei ole, koska se ei ole kuntia kiinnostanut. Hoitojen määrä on lisääntynyt, mutta juuri mikään ei tue sitä, että ongelmat olisivat lisääntyneet. Huumekokeilut, humalajuominen, tupakointi ja väkivaltakokemukset ovat vähentyneet. Sen sijaan koulukiusaaminen, väsymys ja univaikeudet ovat kyllä lisääntyneet. Mutta kuntien investoinnit suuntautuvat ”häiriöpalveluihin” ja samalla peruspalvelut rapautuvat, Rimpelä kummasteli.

Tampereen hyvinvointineuvolan kehitys pysähtynyt
Tampereen hyvinvointineuvolaa Rimpelä luonnehti hyvää tarkoittavaksi hankkeeksi, johon investoinnit kuitenkin ovat marginaalisia, joten resurssit eivät mahdollista uutta työtapaa. Kehitys on pysähtynyt.
 – Yhteiskunnallinen paine kohdistuu häiriöiden tunnistamiseen ja hoitoon, ei ohjaukseen, johon olisi suunnattava aktiivista investointia. Resurssien lisääminen vanhaan järjestelmään johtaa kohti kaaosta. On suuntauduttava kokonaisuuteen. Hyvinvointiin on opittava omassa kehitysympäristössä ja sitä on jatkuvasti arvioitava. Lapsuutta pitää suojella aina 18-vuotiaaksi asti. Sosiaalinen aikuistuminen ei merkitse sitä, että kypsyminen tapahtuisi entistä nuorempana, ei vaan monimutkaistuneessa maailmassa se tapahtuu aiempaa vanhempana. Siksi oppivelvollisuusikä olisi nostettava 18-vuoteen, mihin kunnan lastensuojeluvastuukin ulottuu. Varsinkin koulu-uralta poistuvista olisi huolehdittava, koska he ovat todella riskialttiissa tilanteessa, jäämässä yksin, Rimpelä varoitti.

Ohjelma vuosille 2009 – 2015
Rimpelä kaavaili Tampereen mahdollisuuksia nousta lapsiperheiden hyvinvoinnin ykköspaikkakunnaksi. Se edellyttäisi pitkäaikaista investointiohjelmaa kehysbudjettien ulkopuolella. Kun tuotto-odotukset ulottuvat 5 – 8 vuoden päähän ja ”häiriömenot” aluksi kuitenkin kasvavat, koska ne on hoidettava tuotto-odotusten ohessa, tarvitaan ohjelma, johon päättäjien enemmistö sitoutuu.
Tampereen hyvinvointineuvolaohjelma on Rimpelän mielestä puutteistaan huolimatta hyvä pohja. Nuorten asiakkuuden vähentäminen on asetettava tavoitteeksi ja lapsiperheiden osallisuus otettava keskeiseksi hyvinvointikehitystä arvioitaessa. Hyvinvointineuvolaan tarvitaan lisää päätoimisia lääkäreitä, perhetyöntekijöitä ja kodinhoitajia. Perusopetuksen oppilashuolto on saatettava ajan tasalle.

Muutama miljoona vuodessa
Tampereella tällaisen ohjelman toteuttaminen maksaisi muutaman miljoonan vuodessa. Summat voisivat olla ensi vuodelle 2 M€, 2010 käytettäisiin 3 M€ ja 2011 lisättäisiin vielä miljoona. Sillä palkattaisiin kymmeniä uusia työntekijöitä, joiden tulisi toimia tiiminä.
Tainio piti summia varsin kohtuullisina varsinkin kun tulevina vuosina ”häiriömenot” alkaisivat supistua ja moni perhe välttyisi ahdistavilta kriiseiltä.